JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Toronton yliopiston tutkijoiden innovaatio on tuottanut uuden tavan valmistaa ja kehittää perovskiittisia aurinkokennoja. Keksinnön ansiosta voidaan tulevaisuudessa painaa edullisia aurinkokennoja lähes mille tahansa pinnalle.

Perovskiittikennojen valmistuksen yksi hankaluus on ollut elektronien erotteluun liittyvän kontaktikerroksen kalleus. Paras kontaktimateriaali tuotetaan jauheesta, joka sitten sintrataan yli 500 asteen lämpötiloissa. Siten tätä ei voida tuottaa muovipohjalle tai edes valmiin piikennon pinnalle.

Toronton tutkijat ovat kehittäneet uuden kemiallisen reaktion, joka voi tuottaa erottelukerroksen nanohiukkasten liuoksesta, suoraan elektrodin pintaan. Lämpöä tässä prosessissa tarvitaan alle 150 astetta.

Menetelmällä valmistetulle aurinkokennolleen he saavuttivat muunnostehokkuuden 20,1 prosenttia. Menetelmä parantaa myös kennon vakautta, mikä on yksi perovskiittikennojen ongelma.

Matalampi prosessilämpötila mahdollistaa myös perovskiittikennojen liittämisen suoraan piikennon päälle vahingoittamatta piimateriaalia. Hybridi perovskiitti-pii aurinkokenno saavuttaa jopa 30 prosenttisen muunnostehokkuuden.

Floridan yliopiston apulaisprofessori Shangchao Lin on puolestaan julkaissut tutkimuspaperin, jossa kuvataan miten orgaanis-epäorgaaninen hybridimateriaali eli organometalli halogenidi perovskiitti voisi olla mekaanisesti joustavampi kuin nykyiset epäorgaaniset materiaalit, joita käytetään aurinkokennoissa, lämpösähköisissä laitteissa ja valodiodeissa.

Matemaattisien simulaatioiden avulla Lin totesi, että nämä materiaalit olisivat myös erittäin taipuisia ja joustavia. Niiden arvioidaan murtuvan hitaasti kiteisestä amorfiseen siirtymän kautta, mikä tekisi ne hyvin vaurioita sietäväksi.

Tutkimuksissaan Lin ja hänen ryhmänsä ovat selvittäneet myös, että hybridiperovskiitit ovat kaksi kertaa niin tehokkaita kuin paras nykyinen lämpösähkömateriaali, vismutti-telluride, mikä on erittäin kallista ja koostuu harvinaisista maametalleista.

Veijo Hänninen

Nanobittejä 24.2.2017

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

Jokaiselle sopiva kuulolaite suoraan kaupasta

Lukulaseja on ollut vapaasti saatavissa käsikaupassa ikänäön vaivaamille kuluttajille, jotka ovat halunneet nopean ratkaisun näköpulmiinsa ilman optikolla käyntiä. Moni lievää tai keskivaikeaa kuulovauriota kokeva kuluttaja olisi mielissään, jos omaan vaivaan löytyisi yhtä nopeasti ratkaisu. Ainakin Yhdysvalloissa ollaankin määrittelemässä lainsäädännöllä uutta laiteluokkaa, joka mahdollistaisi kuulolaitteiden reseptivapaan käsikaupan (OTC, Over-The-Counter). Iso haaste on, miten tällainen kuulolaite saadaan jokaiselle käyttäjälle sopivaksi?

Lue lisää...
 
ETN_fi First truly black solar modules roll off industrial production line @AaltoUniversity https://t.co/ym11lOA2lL
ETN_fi Telian toimitusjohtaja: 5G-datassa kokeillaan uusia hintamalleja https://t.co/we8ryxGl4D @teliafinland
ETN_fi Nova 3 myyntiin Suomessa: Huawei tuo nyt tekoälyn massoille @HuaweiMobileFI https://t.co/uwv9v16tIF
ETN_fi Suomalainen kiihtyvyysanturi elää ja voi hyvin. Murata Electronics laajentaa Vantaalla: jopa 200 uutta työpaikkaa.… https://t.co/K9xs1ZcMQG
 
 

ny template