JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

logotypen

Aalto-yliopistossa on tutkittu, miten muutokset käyttöliittymässä vaikuttavat käyttäjän tehokkuuteen. Kehittämänsä mallin avulla tutkijat osoittivat, että pienetkin muutokset vaikkapa qwerty-näppäimistössä voivat häiritä visuaalista hakua ja vaikeuttaa käyttöä.

Ongelman huomaa nopeasti itsekin, jos vaikkapa vaihtaa uuteen epästandardiin näppäimistöön. Tietyt merkit muuttuvat vaikeiksi ja pitkään saattaa lyödä ”väärää” enter-näppäintä.

- Uusissa, tehokkaissakin käyttöliittymissä on ongelmana, että käyttäjän pitää opetella uutta, mikä vie aikaa. Varsinkin alussa tärkeiden toimintojen etsimiseen voi mennä niin paljon aikaa, ettei käyttäjä vaihda tehokkaampaan käyttöliittymään vaan turhautuu. Selvitimme tutkimuksessamme, miten paljon eri osaamisen vaiheessa olevilla käyttäjillä vie aikaa löytää toimintoja ja miten oppiminen etenee, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jussi Jokinen tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselta kertoo.

Tutkijat yhdistivät tutkimuksessa matemaattiset mallit ja oppimisen psykologiset perusilmiöt ja mittasivat testihenkilöiden katsetta ja toimintojen etsimiseen kuluvaa aikaa. Näin he seurasivat, kuinka käyttäjien katsepolut muuttuivat oppimisen myötä, ja kuinka toimintojen etsiminen nopeutui kokemuksen lisääntyessä.

- Havaintojen perusteella mallinsimme, miten ihminen oppii erilaisia käyttöliittymiä. Huomioimme mallissa pitkäkestoisen muistin, lyhytkestoisen visuaalisen muistin ja silmän liikkeet ja osoitimme sen avulla, että käyttöliittymän voi optimoida opittavuutta varten. Tällöin ainut tavoite ei ole tehdä käyttöliittymästä mahdollisimman tehokasta, vaan suunnittelijan on löydettävä tasapaino tehokkuuden ja opittavuuden väliltä, Jokinen sanoo.

Tutkimuksen tuloksena syntyneellä mallilla arvioitiin, miten käyttöliittymämuutokset vaikuttavat tuttujen järjestelmien käyttämiseen. QWERTYyn tottuneelle paremmasta ergonomiastaan tunnettuun Dvorak-näppäimistöön siirtyminen aiheutti keskimäärin 0,6 sekunnin lisäyksen näppäimen etsimiseen kuluvaan aikaan, mikä hidastaa kirjoittamista huomattavasti. Vastaavasti ergonomialtaan tehokkaampi, mutta QWERTYn hyvin tuntevalle suunniteltu Sath-näppäimistö pidensi etsintäaikoja 0,4 sekuntia.

Tulokset esitellään maailman suurimmassa ihmisten ja tietokoneen vuorovaikutukseen keskittyvässä CHI-konferenssissa Denverissä, Yhdysvalloissa toukokuussa. Tutkimus on tehty yhteistyössä Japanin Kochin teknillisen yliopiston kanssa. Professori Antti Oulasvirran tutkimusryhmä keskittyy laskennallisiin menetelmiin, jotka soveltavat matemaattisia malleja ihmisen käyttäytymisestä.

Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan tutkimusryhmän verkkosivuilla.

 
 

Kustomoitu piiri on täydellinen teollisen internetin sovelluksiin

Teollisen internetin tai IIoT:n (Industrial Internet of Things) tarkoitus on hyvin yksinkertainen: tehdä tuotantolaitoksista mahdollisimman tehokkaita optimoimalla kaikki operaatiot, joihin kuuluvat tuotanto, materiaalien hallinta ja ylläpito.

Lue lisää...

Yhdistelmäkenno näkee tarkasti myös pimeässä

Kahta eri teknologiaa yhdistävä IT-EMCCD-kuvakenno näkee tarkasti sekä yön pimeydessä että kirkkaassa päivänvalossa. Laajan dynamiikan ansiosta yhdellä kameralla voidaan siten kuvata tarkasti näkymiä, jotka sisältävät sekä erittäin pimeitä että kirkkaita kohtia.

Lue lisää...
 
ETN_fi Helsinki wants to become the smartest city in the world. See https://t.co/bZTM7Z5JS5 #100lasissa
23hreplyretweetfavorite
ETN_fi The 1st ever official roaming groupcall between Finnish VIRVE and Nodnett of Norway. See https://t.co/WryGLaLGkq @erillisverkot
ETN_fi AI democratizes development, says @adhorn at #hacktalks. See https://t.co/AslQeZYSAV
ETN_fi Robots can´t do backflips, right? https://t.co/KtogoRB25R
ETN_fi Risto Siilasmaa of Nokia: Why you should study AI and Machine Learning and how I did it https://t.co/ifOQ9CtGn0
 
 

ny template