JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Amerikkalaistutkijat George Washingtonin yliopistosta ovat kehittäneet uudenlaisen aurinkokennon prototyypin, joka kykenee vangitsemaan lähes kaiken energian auringonvalosta. Kennon hyötysuhde on 44,5 prosenttia, joten kyse on maailman tehokkaimmasta aurinkokennosta.

Tutkijoiden kehittämä kenno perustuu paneeleihin, joissa olevat linssit keskittävät auringonvalon pieniin mikrokokoisiin kennoihin. Kennot ovat kooltaan alle neliömillin kokoisia, joten niissä voidaan hyödyntää kustannustehokkaasti hyvinkin eksoottisia materiaaleja.

Päällekkäin pinotut mikrokennojen paneelit toimivat kuin seulana, jonka jokainen kerros vangitsee tietyn aallonpituusalueen auringonvalosta. Rakenteen pohjalla hieman alle puolet kaikesta energiasta on muunnettu sähkövirraksi. Tämän päivän kaupallisissa kennoissa hyötysuhde on parhaimmillaan noin 25 prosentin luokkaa, yleensä tämän alle.

Tutkijat muistuttavat, että 99 prosenttia auringonvalon maan päälle tulevasta energiasta sijoittuu 250-2500 nanometrin aallonpituudelle. Perinteisillä aurinkokennoilla ei kuitenkaan voida siepata koko tätä spektrialuetta.

Washingtonin tutkijoiden rakentama kenno kykenee erityisesti vangitsemaan pidemmän aallonpituuden valoa, joka on nykykennojen iso ongelma. Protokennon rakenne perustuu gallium-antimonidiin (GaSb), jota yleensä käytetään infrapunalasereissa ja valonilmaisimissa. Yhdessä perinteisten kennojen kanssa pinottu rakenne tavoittaa laajemman spektrin auringon valosta.

Tutkijat kertovat, että rakennettu protokenno on hyvin kallis eikä siten taivu sellaisenaan kaupalliseen valmistukseen. Proton tarkoitus olikin osoittaa käytännössä, mihin uudenlaisilla rakenteilla on mahdollisuus yltää.

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template