JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Princetonin yliopiston, Georgia Institute of Technologyn ja Berliinissä sijaitsevan Humboldt-yliopiston tutkijoiden tiimi on tutkinut orgaanisen elektroniikan seostusaineita. He ovat kehittäneet "hyper-reducing -lisäaineeksi" kutsumansa seosyhdisteen. Kyseessä on epätavallinen yhdistelmä elektronien luovutuksen tehokkuutta, vakautta ilmanalassa ja kykyä toimia sellaisten orgaanisen puolijohdeluokan aineiden kanssa, jotka ovat aiemmin olleet hyvin vaikeita seostaa.

Uusi ruteniumia sisältävä yhdiste on pelkistävä aine eli se lisää elektroneja orgaaniseen puolijohteeseen osana seostusprosessia. Yhdiste kuuluu äskettäin esiteltyyn dimeeristen organometallisten lisäaineiden luokkaan.

Ruteniumyhdiste on dimeeri, joten se koostuu kahdesta identtisestä molekyylistä tai monomeereistä. Yhdiste on myös suhteellisen stabiili ja puolijohteisiin lisättäessä se ei reagoi. Jotta orgaanisen puolijohteen johtavuus lisääntyisi, ruteniumdimeerin täytyisi jakautua.

Tutkijat miettivät tapaa purkaa ruteniumdimeeri ja aktivoida seostus. He saivat idean fotosynteesistä ja säteilyttivät yhdistettään ultraviolettivalolla, joka viritti puolijohteen molekyylejä ja käynnisti reaktion. Valolle altistuessa dimeerit kykenivät seostamaan puolijohdetta. Menettely johti johtavuuden kasvuun noin 100 000 -kertaisesti.

Yllättäen valon sammutus ei kuitenkaan palauttanut tilannetta ennalleen ja aiheuttanut johtavuuden katoamista. Havaittiin, että rutenium monomeerit pysyivät eristettyinä puolijohteessa, vaikka termodynamiikan tulisi palauttaa molekyylit alkuperäiseen muotoonsa dimeereinä.

Tutkijoiden hypoteesi on, että monomeerit ovat hajallaan puolijohteessa siten, että niiden on hyvin vaikea palata alkuperäiseen muotoonsa ja muodostaa uudelleen ruteniumdimeeri. Ne ovat siis kineettisesti loukussa.

Tutkijat tarkkailivat seostettua puolijohdetta yli vuoden ajan ja havaitsivat hyvin vähän sähkönjohtokyvyn heikkenemistä. Tarkkailemalla myös siitä valmistettua lediä, tutkijat havaitsivat, että seostus aktivoitui jatkuvasti uudelleen valolla, jota ledi tuotti.

Valo aktivoi järjestelmää entistä enemmän, mikä lisää valontuotantoa ja lisää aktivointia, kunnes järjestelmä on täysin aktivoitu. Tutkijoiden mukaan tämäkin oli uusi ja yllättävä havainto.

Veijo Hänninen

Nanobittejä 29.11.2017

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template