JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Helsingin Sanomat kokosi eilen puoluejohtajat keskustelemaan tekoälystä televisioidussa paneelissa. Paneelin tuloksena voi toivoa, että poliitikot nojaavat mahdollisimman paljon asiantuntijoihin tehdessään tekoälyyn liittyviä päätöksiä.

Tekoäly on hankala aihe. Sille ei aina edes alan asiantuntijoiden kesken löydy selkeää, yksinkertaista määritelmää, joten ei sellaista voi poliitikoilta edes odottaa. Sen lisäksi, ettei puoluejohtajille näytä olevan oikein käsitystä siitä, mitä tekoäly on, ei heille näytä olevan realistista käsitystä siitä, millaisesta muutoksesta tulevassa neljännessä teollisessa vallankumouksessa on.

Eniten poliitikkoja tuntui huolettavan se, että iso osa töistä katoaa tekoälyn myötä. Tämä puolestaan kutistaa valtion verotuloja, minkä takia nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen tulee olemaan erittäin vaikeaa.

Verokannan kasvattaminen tietysti ratkaisee nämä ongelmat, ainakin puoluekentän vasemmalla laidalla. Paneelissa heitettiin ilmaan esimerkiksi robottivero tai pääomien entistä tiukempi verottaminen. Näillä ajatuksilla kovinkaan paljon tuotantoa ei saada kotimaassa pidettyä.

Pääministeri Juha Sipilä sentään insinöörimiehenä on vähän hajulla. Hän ymmärtää esimerkiksi sen, että datasta on tulossa tärkein uusi valuutta. Miksipä ei esimerkiksi Kelan hallussa olevaa tietoa voisi myydä ja saada sitä kautta tuloja valtiolle, Sipilä kysyi?

Sipilän johdolla on perustettu kansallinen tekoälyohjelma, jonka ensimmäinen raportti ja toimenpide-ehdotukset on saatu ulos. Niissä valtio panostaa sata miljoonaa euroa erilaisiin tekoälyn kehityshankkeisiin.

Yksi mielenkiintoinen tekoälyn sovellusalue on päätöksenteko ja tätä eilisessä paneelissakin sivuttiin. Vasemmistoliiton Li Andersson mietti, josko osa sosiaaliturvapäätöksistä voitaisiin automatisoida ja antaa tekoälyn tehtäväksi? Ajatus on oikeansuuntainen, mutta ei mene lähellekään riittävän pitkälle.

Lopulta suurin hyöty saadaan, kun tekoäly valjastetaan poliittiseen päätöksentekoon. Kun yhteisiä asioita ryhdytään hoitamaan pelkästään valtavaan datamäärään eli faktoihin perustuen, päätöksenteosta katoaa politikointi. Tekoälyä hyödyntävä järjestelmä kykenee faktojen perusteella tekemään paitsi kaikkien kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen johtavan päätöksen, myös näkemään seurauksia, joita ihmisanalyysi ei koskaan voi päätellä.

Tällainen muutos toki tulee tarkoittamaan valtaisaa vastustusta poliitikoilta, jotka takertuvat hillotolppiinsa kaikin voimin.

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

Ledivalon himmennys käy kätevästi mikro-ohjaimella

Mikro-ohjaimeen perustuvan himmentimen avulla voi rakentaa energiatehokkaan hakkurimuotoisen LED-ajurin. Hyvällä hyötysuhteella toimiva ajuri kykenee ohjaamaan useita lediketjuja samanaikaisesti. Näin voidaan parantaa valaistusjärjestelmän suorituskykyä, pidentää ledivalojen elinikää ja lisätä järjestelmän älykkyyttä.

Lue lisää...
 
ETN_fi First truly black solar modules roll off industrial production line @AaltoUniversity https://t.co/ym11lOA2lL
ETN_fi Telian toimitusjohtaja: 5G-datassa kokeillaan uusia hintamalleja https://t.co/we8ryxGl4D @teliafinland
ETN_fi Nova 3 myyntiin Suomessa: Huawei tuo nyt tekoälyn massoille @HuaweiMobileFI https://t.co/uwv9v16tIF
ETN_fi Suomalainen kiihtyvyysanturi elää ja voi hyvin. Murata Electronics laajentaa Vantaalla: jopa 200 uutta työpaikkaa.… https://t.co/K9xs1ZcMQG
 
 

ny template