JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Jo pitkään on ollut itsestään selvää, että puhelimella voi soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Mutta miten oli asian laita silloin, kun puhelut välitettiin käsin? Oliko pienelläkin paikkakunnalla mahdollista soittaa vaikkapa poliisilaitokselle yökolmelta?

Vaikka ensimmäinen automaattikeskus tuli Helsinkiin jo vuonna 1922, pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla oli vielä pitkään käytössä käsivälitteisiä puhelinkeskuksia. Suomen viimeiset käsivälitteiset puhelinkeskukset Kolarissa, Pellossa ja Ylitorniolla automatisoitiin niinkin myöhään kuin 26. maaliskuuta 1980. Kyseisen päivän Helsingin Sanomissa kerrotaan, että jos kaikki puhelut hoidettaisiin käsivälitteisenä, tarvittaisiin noin 700 000 puhelunvälittäjää. Samassa artikkelista käy ilmi, että keskustelua automaation viemistä työpaikoista käytiin jo tuolloin – puhelinliikenteen automaatio oli vienyt vuosien saatossa noin 5000 puhelunvälittäjän työt. 

Mutta miten oli yöpäivystyksen laita? Suurissa kaupungeissa varmaankin riitti välitettäviä puheluja öisinkin, mutta miten oli pienten maalaiskuntien puhelinkeskusten laita? Kysytäänpä asiaa Tekniikan museosta.

Tekniikan museon amanuenssi Eeva Siltala kertoo, että kaupunkien ja maaseudun välillä oli eroa, ymmärrettävästi sen takia, että automaattikeskukset tulivat kaupunkeihin jo 1930-luvulla (Helsinkiin jo 1922), mutta maaseudulla 1950-luvulla ja viimeiset vasta 1970-luvulla. Siltala löytää nopeasti lisätietoa eri lähteistä:

Keski-Suomen museon sivuilla kerrotaan, että puhelinkeskukset olivat aluksi avoinna vain päiväsaikaan. Illalla ei voinut soittaa, kun kukaan ei yhdistänyt puhelua. Maaseudulla keskukset olivat vuonna 1946 yleensä avoinna arkisin kello 7-21. Jyväskylässä siirryttiin yöpäivystykseen jo vuonna 1912.

Puhelinvaihdevalmistaja Aastran sivuilla olevassa historiatekstissä kerrotaan, että maaseudulla tämä ’sentraalisantran’ työ oli tarkoitettu alkujaan sivutoimeksi, soittamaan pystyi vain päivisin, koska iltaisin kukaan ei ollut yhdistämässä puhelua. Pian kuitenkin tämä uusi kommunikaatiomuoto tuli niin suosituksi, että käytännössä työ oli päätoimista, vuorokauden ympäri. Keskuksenhoitajan vastuulla oli myös pitää kirjanpitoa puheluista, sillä sen perusteella tilaajat maksoivat puhelinlaskunsa.

Työvuoron pituus oli yksi vuorokausi. Joku oli aina töissä. Joihinkin keskuksiin säännölliset työajat tulivat 1947.

Isoissa kaupungeissa puhelinkeskusten öinen kiinniolo koettiin ongelmaksi jo puhelimen alkuaikoina ja siihen puututtiin pian. Siltala löytää lisätietoa kirjasta U. E. Moisala - Kauko Rahko - Oiva Turpeinen, Puhelin ja puhelinlaitokset Suomessa 1877 - 1977, jonka asia hiersi jo toissa vuosisadalla: ”… suuremmaksi puutteeksi koettiin puhelinkeskusten sulkeminen yön ajaksi. Sen vuoksi useissa suurimmissa kaupungeissa yöpäivystys järjestettiin varsin pian. Esimerkiksi Turussa tämä tapahtui jo tammikuun alussa 1883. Sen sijaan maaseudulla monet puhelinlaitokset vielä 1900-luvun puolellakin toimivat vain päivisin. ... kriisiaikoina ... pyrittiin keskusasemien aukioloajat saamaan ympärivuorokautisiksi." (Sivu 465)

Ylen Vintti-sarja kertoo yhden puhelinkeskuksenhoitajan tarinan. Tyyne Kammonen hoiti Virroilla Koron puhelinkeskusta. Yleinen käsitys ja ilkeilyn aihe oli, että sentraalisantrat kuuntelivat puheluja ja tiesivät näin koko seutukunnan asiat. ”Ei minun tarvinnut kuunnella. Minua ei kiinnostanut, eikä siinä ollut aikaa kuunnella”, Tyyne Kammonen vakuuttaa. Keskus automatisoitiin vuonna 1963 ja Tyynen työt loppuivat.

Vesa Linja-aho, lehtori, Metropolia-ammattikorkeakoulu

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

Räätälöity piiri on usein käytännöllisin

Räätälöidyn tai kustomoidun piirin suunnitteluun liittyy useita sitkeitä myyttejä ja pelkoja, jotka lähes kaikki ovat perusteettomia. Lisäksi tämän suunnittelumenetelmän monia etuja ei ymmärretä kovin hyvin. Tässä artikkelissa perustellaan, miksi sinun pitäisi pohtia räätälöidyn piirin rakentamista myös pienen volyymin projekteissa.

Lue lisää...
 
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
ETN_fi See the @MinimaProcessor presentation at ECF18: https://t.co/m1znHqgj2E
ETN_fi Cut the power in IoT processors. @MinimaProcessor at Embedded Conference Finland 2018.
ETN_fi LTE-broadcast sopii autojen V2X-yhteyksiin. https://t.co/F8IgZpVhis
 
 

ny template