JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Moscow Institute of Physics and Technologyn tutkijat ovat kehittäneet tavallista herkempiä bioanturipiirejä, jotka perustuvat kupariin tavallisesti käytetyn kullan sijaan. Sen lisäksi, että laite on hieman edullisempi, se on myös helpompi valmistaa.

Biosensoripiirejä käytetään lääkkeiden kehittämiseen, mutta niillä tutkitaan myös molekyylien vuorovaikutusten kinetiikkaa. Lisäksi ne voivat toimia perustana erilaisille kemiallisille analysaattoreille, joita käytetään etsittäessä sairauksia osoittavia molekyylejä tai havaitsemaan vaarallisia aineita elintarvikkeissa ja ympäristössä.

Kupariin ja grafeenioksidiin tukeutuva plasmoninen biotunnistusanturi saavuttaa erinomaisen herkkyyden ja on toimintavaltaan yhteensopiva nykyisten kaupallisten biosensorien kanssa.

- Ratkaisumme on tärkeä askel kehitettäessä biologisia antureita, jotka perustuvat fotoniikkaan ja elektroniikkateknologiaan, toteaa professori Valentin Volkov, joka johtaa MIPT:n Nanooptics and Plasmonics -laboratoriota. - Kuparin ja grafeenioksidin yhdistämällä saavutamme korkean hyötysuhteen. Tämä avaa uusia väyliä biosensoreiden kehittämiselle.

Tavallisin optoelektroniikan ja fotoniikan materiaali on kulta. Sillä on erinomaiset optiset ominaisuudet ja se on kemiallisesti erittäin vakaa. Mutta se on kallista eikä ole yhteensopiva mikroelektroniikan valmistustekniikan kanssa.

Kuparin optiset ominaisuudet ovat samat kuin kullan, mutta se kärsii hapettumisesta tai korroosioista, eikä sitä siksi ole käytetty biosiruissa. Nyt MIPT-tutkijat ratkaisivat ongelman peittämällä metallin dielektrisellä ja grafeenioksidin kerroksilla. Hapettumisen estämisen lisäksi tämä muutti anturisirun optisia ominaisuuksia, tehden sen herkemmäksi.

Kullan korvaaminen kuparilla avaa mahdollisuuden kehittää älypuhelimiin ja älykkäisiin vaatteisiin sovellettavia CMOS-tekniikalla toteutettavia kompakteja biosensoreita.

Ratkaisumme on mahdollisten asiakkaiden käytettävissä ennen vuoden loppua. Tässä tutkimuksessa ehdotettuja tekniikoita voitaisiin käyttää miniatuuristen antureiden ja hermorajapintojen luomiseen, ja niitä ajatellen työskentelemme tällä hetkellä."

Veijo Hänninen
Nanobittejä 18.4.2018

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

IoT-suunnittelusta demokraattisempaa – avoimen koodin korteilla ja yhteisöjen tuella

Avoimen koodin ohjelmistojen rinnalle ovat tulossa avoimen koodin laitteistot ja kortit. Niiden ja suunnittelijayhteisöjen avulla yhä useampi rakentelija voi saada IoT-suunnittelunsa valmiiksi tuotteeksi asti.

Lue lisää...
 
ETN_fi Langaton anturi kertoo betonin kosteuden https://t.co/QF085IazLJ @MatoEngineering @japikas @FinnBuild
ETN_fi Phoenix Contact ostaa kaksi saksalaista yritystä: SKS Kontakttechnik keskittyy sähkömekaniikkaan, Pulsotronic GmbH… https://t.co/AfQDWxGQ6x
ETN_fi First truly black solar modules roll off industrial production line @AaltoUniversity https://t.co/ym11lOA2lL
ETN_fi Telian toimitusjohtaja: 5G-datassa kokeillaan uusia hintamalleja https://t.co/we8ryxGl4D @teliafinland
 
 

ny template