JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Moscow Institute of Physics and Technologyn tutkijat ovat kehittäneet tavallista herkempiä bioanturipiirejä, jotka perustuvat kupariin tavallisesti käytetyn kullan sijaan. Sen lisäksi, että laite on hieman edullisempi, se on myös helpompi valmistaa.

Biosensoripiirejä käytetään lääkkeiden kehittämiseen, mutta niillä tutkitaan myös molekyylien vuorovaikutusten kinetiikkaa. Lisäksi ne voivat toimia perustana erilaisille kemiallisille analysaattoreille, joita käytetään etsittäessä sairauksia osoittavia molekyylejä tai havaitsemaan vaarallisia aineita elintarvikkeissa ja ympäristössä.

Kupariin ja grafeenioksidiin tukeutuva plasmoninen biotunnistusanturi saavuttaa erinomaisen herkkyyden ja on toimintavaltaan yhteensopiva nykyisten kaupallisten biosensorien kanssa.

- Ratkaisumme on tärkeä askel kehitettäessä biologisia antureita, jotka perustuvat fotoniikkaan ja elektroniikkateknologiaan, toteaa professori Valentin Volkov, joka johtaa MIPT:n Nanooptics and Plasmonics -laboratoriota. - Kuparin ja grafeenioksidin yhdistämällä saavutamme korkean hyötysuhteen. Tämä avaa uusia väyliä biosensoreiden kehittämiselle.

Tavallisin optoelektroniikan ja fotoniikan materiaali on kulta. Sillä on erinomaiset optiset ominaisuudet ja se on kemiallisesti erittäin vakaa. Mutta se on kallista eikä ole yhteensopiva mikroelektroniikan valmistustekniikan kanssa.

Kuparin optiset ominaisuudet ovat samat kuin kullan, mutta se kärsii hapettumisesta tai korroosioista, eikä sitä siksi ole käytetty biosiruissa. Nyt MIPT-tutkijat ratkaisivat ongelman peittämällä metallin dielektrisellä ja grafeenioksidin kerroksilla. Hapettumisen estämisen lisäksi tämä muutti anturisirun optisia ominaisuuksia, tehden sen herkemmäksi.

Kullan korvaaminen kuparilla avaa mahdollisuuden kehittää älypuhelimiin ja älykkäisiin vaatteisiin sovellettavia CMOS-tekniikalla toteutettavia kompakteja biosensoreita.

Ratkaisumme on mahdollisten asiakkaiden käytettävissä ennen vuoden loppua. Tässä tutkimuksessa ehdotettuja tekniikoita voitaisiin käyttää miniatuuristen antureiden ja hermorajapintojen luomiseen, ja niitä ajatellen työskentelemme tällä hetkellä."

Veijo Hänninen
Nanobittejä 18.4.2018

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Koko järjestelmää voidaan simuloida kerralla

Simulointi on perusedellytys monimutkaisen järjestelmän onnistuneelle suunnittelulle, kehittämiselle ja testaamiselle. Yhdistämällä Wind Riverin Simicsin kaltainen tietokoneen simulointiohjelmisto fyysisen järjestelmän ja ympäristön simulaatioon voidaan koko järjestelmän kattavia testejä ajaa täysin automaattisesti niin usein kuin halutaan.

Lue lisää...
 
ETN_fi Thaimaan luolapelastusoperaatiossa käytettiin MaxMesh-verkkotekniikkaa, joka perustui Analog Devicesin AD9364-piire… https://t.co/eVFbYcblRg
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
 
 

ny template