JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Mobiiliverkot ovat kokemassa isoa mullistusta muutenkin kuin siirryttäessä 4G-verkoista 5G-tekniikkaan. Ehkä merkittävin linkin spektritehokkuutta parantava tekniikka on ns. massiivinen MIMO, jossa suuntaavilla antenneilla saadaan päätelaitteeseen usean signaalin yhdistävä linkki.

Nokia Networksilla SoC-piirien mallinnuksesta vastaava Sami Repo kertoi eilen Mathworksin Matlab Expo -tapahtumassa Helsingissä, miten tulevien 5G-radioiden piirisarjojen suunnittelussa mallinnus- ja simulointityökaluilla on ollut iso merkitys. Niiden avulla suunnittelijat voivat simuloida erilaisia käyttötapoja. Samalla työkaluilla voidaan eliminoida ongelmia, joita ei muuten suunnittelussa ehkä nähtäisi.

Nokian vastikään esittelemä uusi ReefShark-piirisarja on tärkeä askel tässä kehityksessä ja osoitus mallipohjaisen suunnittelun voimasta. Piirisarjan avulla antennien tehonkulutusta on saatu parannettua merkittävästi samalla kun piirin tehonkulutus on puristettu pienemmäksi.

Massiivinen MIMO on tekniikka, jota on tuotu pikkuhiljaa 3GPP:n LTE-määrityksiin. 5G:ssä tilanne on toinen, sillä massiivi-MIMO kuului sen vaatimuksiin alusta asti. Ilman sitä ei 5G-verkoissa päästän haluttuun spektritehokkuuteen, joka on ainoa tapa yltää tavoiteltuun jopa 10 gigabitin datanopeuteen.

Messuilla on jo nähty monenlaisia massiivi-MIMO-järjestelmiä ja tutkimuslaboratorioissa on taidettu testata jo parin sadan antennin järjestelmää, mutta kaupallisessa käytössä niitä ei vielä ole. Vai onko?

- Tällä alueella on nyt todella kova kilpailu, suostuu Sami Repo raottamaan salaisuutta. Tarkennusta kysyttäessä hän myöntää, että ensimmäiseksi markkinoille tulevat 8 ja 16 antennin MIMO-järjestelmät.

Käytännössä käytössä olevan spektrin aallonpituus määrittää pitkälle sitä, milloin massiivi-MIMO-vastaanotto on päätelaitteissa mahdollista. Alhaisilla taajuuksilla antennien pitäisi olla massiivisen isoja, mikä vie pohjan käytännön toteutuksilta. Tämän takia 3,5 gigahertsin taajuusalue on niin kiinnostava operaattorien kannalta: se avaa oikeita mahdollisuuksia useiden gigabittien datanopeuksille päätelaitteissa.

Lisäksi datanopeutta rajoittavat tietenkin käytettävissä olevat taajuudet. Alle kuudessa gigahertsissä vapaata kaistaa on noin 200 megahertsiä, jolla päästään parhaimmillaan kahden gigabitin nopeuksiin. 20-90 gigahertsin alueella vapaata aluetta on yli 2000 megahertsiä, joten yli 10 gigabitin yhteyksissä on välttämätöntä mennä korkeammille taajuuksille.

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template