JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Mobiiliverkot ovat kokemassa isoa mullistusta muutenkin kuin siirryttäessä 4G-verkoista 5G-tekniikkaan. Ehkä merkittävin linkin spektritehokkuutta parantava tekniikka on ns. massiivinen MIMO, jossa suuntaavilla antenneilla saadaan päätelaitteeseen usean signaalin yhdistävä linkki.

Nokia Networksilla SoC-piirien mallinnuksesta vastaava Sami Repo kertoi eilen Mathworksin Matlab Expo -tapahtumassa Helsingissä, miten tulevien 5G-radioiden piirisarjojen suunnittelussa mallinnus- ja simulointityökaluilla on ollut iso merkitys. Niiden avulla suunnittelijat voivat simuloida erilaisia käyttötapoja. Samalla työkaluilla voidaan eliminoida ongelmia, joita ei muuten suunnittelussa ehkä nähtäisi.

Nokian vastikään esittelemä uusi ReefShark-piirisarja on tärkeä askel tässä kehityksessä ja osoitus mallipohjaisen suunnittelun voimasta. Piirisarjan avulla antennien tehonkulutusta on saatu parannettua merkittävästi samalla kun piirin tehonkulutus on puristettu pienemmäksi.

Massiivinen MIMO on tekniikka, jota on tuotu pikkuhiljaa 3GPP:n LTE-määrityksiin. 5G:ssä tilanne on toinen, sillä massiivi-MIMO kuului sen vaatimuksiin alusta asti. Ilman sitä ei 5G-verkoissa päästän haluttuun spektritehokkuuteen, joka on ainoa tapa yltää tavoiteltuun jopa 10 gigabitin datanopeuteen.

Messuilla on jo nähty monenlaisia massiivi-MIMO-järjestelmiä ja tutkimuslaboratorioissa on taidettu testata jo parin sadan antennin järjestelmää, mutta kaupallisessa käytössä niitä ei vielä ole. Vai onko?

- Tällä alueella on nyt todella kova kilpailu, suostuu Sami Repo raottamaan salaisuutta. Tarkennusta kysyttäessä hän myöntää, että ensimmäiseksi markkinoille tulevat 8 ja 16 antennin MIMO-järjestelmät.

Käytännössä käytössä olevan spektrin aallonpituus määrittää pitkälle sitä, milloin massiivi-MIMO-vastaanotto on päätelaitteissa mahdollista. Alhaisilla taajuuksilla antennien pitäisi olla massiivisen isoja, mikä vie pohjan käytännön toteutuksilta. Tämän takia 3,5 gigahertsin taajuusalue on niin kiinnostava operaattorien kannalta: se avaa oikeita mahdollisuuksia useiden gigabittien datanopeuksille päätelaitteissa.

Lisäksi datanopeutta rajoittavat tietenkin käytettävissä olevat taajuudet. Alle kuudessa gigahertsissä vapaata kaistaa on noin 200 megahertsiä, jolla päästään parhaimmillaan kahden gigabitin nopeuksiin. 20-90 gigahertsin alueella vapaata aluetta on yli 2000 megahertsiä, joten yli 10 gigabitin yhteyksissä on välttämätöntä mennä korkeammille taajuuksille.

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

Ledivalon himmennys käy kätevästi mikro-ohjaimella

Mikro-ohjaimeen perustuvan himmentimen avulla voi rakentaa energiatehokkaan hakkurimuotoisen LED-ajurin. Hyvällä hyötysuhteella toimiva ajuri kykenee ohjaamaan useita lediketjuja samanaikaisesti. Näin voidaan parantaa valaistusjärjestelmän suorituskykyä, pidentää ledivalojen elinikää ja lisätä järjestelmän älykkyyttä.

Lue lisää...
 
ETN_fi First truly black solar modules roll off industrial production line @AaltoUniversity https://t.co/ym11lOA2lL
ETN_fi Telian toimitusjohtaja: 5G-datassa kokeillaan uusia hintamalleja https://t.co/we8ryxGl4D @teliafinland
ETN_fi Nova 3 myyntiin Suomessa: Huawei tuo nyt tekoälyn massoille @HuaweiMobileFI https://t.co/uwv9v16tIF
ETN_fi Suomalainen kiihtyvyysanturi elää ja voi hyvin. Murata Electronics laajentaa Vantaalla: jopa 200 uutta työpaikkaa.… https://t.co/K9xs1ZcMQG
 
 

ny template