JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Tavanomaisessa elektroniikassa tehdään paljon stokastisen resonanssin (SR) eliminoimiseksi, sillä se on ärsyttävää sihinää, joka yleensä vaikeuttaa heikkojen signaalien havaitsemista ja heikentää laitteen yleistä suorituskykyä. Entä, jos sitä voitaisiin käyttää parantamaan signaalin siirtoa ja havaitsemista uuden sukupolven laitteilla, kuten bioantureissa ja aivojen neuroverkostoja matkivissa prosessoreissa?

Osakan yliopiston tutkijat pyrkivät tähän käyttämällä yksiseinäisiä hiilinanoputkia (SWNT). He loivat summaavan verkon SR-laitteen, joka havaitsee alle kynnyksen olevat signaalit.

Tutkijoiden SR-laitteen toiminnalliset ominaisuudet pohjautuvat tiiviisiin nanomateriaaleihin. Ne hyödyntävät luonnollista spontaania kohinaa huoneenlämmössä, kertoo apulaisprofessori Megumi Akai-Kasaya.

On jo vuosikymmeniä tiedetty, että jotkut eläimet käyttävät stokastista resonanssia parantaakseen havaitsemiskynnyksen alapuolella olevien signaalien lähetystä tai havaitsemista. Esimerkiksi ravut käyttävät sitä havaitsemaan saalistajien pieniäkin liikkeitä veden mekaanisen kohinan avulla.

Myös ihmisen aivot käyttävät SR:ää visuaalisessa käsittelyssä. Havaitsemattomat valosignaalit oikeaan silmään tulevat havaittaviksi lisäämällä kohinaa vasempaan silmään.

Viime aikoina tutkijat ovat havainneet, että satunnaisen kohinan, kuten SR:n, lisääminen oikealla tavalla elektronisiin laitteisiin voi lisätä signaalien havaittavuutta ja tiedonsiirron tehokkuutta.

SR-pohjaisen elektronisen laitteen kehittämiseen on kaksi perusedellytystä: signaalin havaitsemiskynnys ja ylimääräisen kohinan olemassaolo. Näiden vaatimusten täyttämiseksi Osakan tutkimusryhmä loi SWNT-verkon, jossa on jopa 300 hiilinanoputkea rinnakkain kromielektrodeissa, jotka lisäsivät signaalin havaitsemiskykyä.

He funktionalisoivat SWNT:t PMo12 -hapolla, mikä tuotti suuren ja viritettävän sähköisen kohinatyypin yleisen ympäristökohinan lisäksi. Akai-Kasaya uskoo, että kohinan generoivia laitteita tarvitaan sellaisissa tulevaisuuden laitteistoissa, jolla voidaan toteuttaa neuromorfinen stokastinen laskenta tai toteuttaa erittäin vähän energiaa kuluttava tiedonsiirto.

Veijo Hänninen

Nanobittejä 13.1.2017

Ilmoittaudu mukaan ECF2018-tapahtumaan

ETN järjestää toisen kerran Embedded Conference Finland -tapahtuman. Tällä kertaa aiheina ovat IoT ja tekoäly. Tapahtuma järjestetään Pasilassa 12.huhtikuuta. Luvassa on keynote-puheita, paneelikeskustelu AI:n merkityksestä sekä mielenkiintoisia teknisiä esityksiä.

Kävijöille tapahtuma on ilmainen. Rekisteröidy heti mukaan, sillä paikkoja on rajoitetusti. Mukaan pääset ilmoittautumalla täällä.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteesta www.embeddedconference.fi.

 
 

Data on jo tavaroita arvokkaampaa

Strategisesti ajatellen it:llä ei ole väliä, kirjoitti amerikkalainen Nicolas Carr vuonna 2003 Harvard Business Review’ssä. Seuraavina vuosina yritykset alkoivat ulkoistaa it-järjestelmiään, koska eivät pitäneet sitä ydinliiketoimintanaan. Nyt 15 vuotta myöhemmin tilanne on toinen. Lisäarvo luodaan datalla, joten it on arvokkaampaa kuin koskaan aikaisemmin.

Lue lisää...

Flashilta vaaditaan paljon verkkolaitteissa

Flash-muisti yleistyy tietoliikennelaitteissa, mutta niissä ratkaisulta vaaditaan paljon enemmän kuin yritys- ja kuluttajalaitteiden tallennuksessa: luotettavuutta, laatua ja datan palautusmahdollisuutta.

Lue lisää...
 
ETN_fi Helsinki wants to become the smartest city in the world. See https://t.co/bZTM7Z5JS5 #100lasissa
ETN_fi The 1st ever official roaming groupcall between Finnish VIRVE and Nodnett of Norway. See https://t.co/WryGLaLGkq @erillisverkot
ETN_fi AI democratizes development, says @adhorn at #hacktalks. See https://t.co/AslQeZYSAV
ETN_fi Robots can´t do backflips, right? https://t.co/KtogoRB25R
 
 

ny template