Teknologian tutkimuskeskus VTT on selvittänyt uima- ja harjoitusjäähallien energiankulutusta ja aurinkoenergian hyödyntämistä. Aurinkosähköllä on mahdollista kattaa jopa 50 prosenttia jäähallien energiatarpeesta, joten sen osuutta voitaisiin nykyisestä merkittävästi lisätä.
Isona haasteena on aurinkosähkön varastointi, jotta aurinkoenergian hyödyntämistä voitaisiin lisätä.
Noin 40 prosenttia EU:n kokonaisenergiankulutuksesta kuluu rakennuksissa. Voimassa oleva EU-direktiivi edellyttää, että vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla ns. lähes nollaenergiataloja (nZEB). Tällä tavoitellaan energiansäästöä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Myös energiaa runsaasti kuluttavien uusien liikuntahallien on oltava jatkossa energiatehokkaampia.
VTT selvitti case-tutkimuksena tietokoneella simuloimalla, mihin uima- ja harjoitusjäähallien energia kuluu ja millä tavalla energiankulutusta voisi pienentää. Sähkö on merkitsevässä osassa molemmissa halleissa tällä hetkellä. Aurinkosähköä keräämällä on mahdollista kattaa osa tästä sähköntarpeesta keväällä, kesällä ja syksyllä.
Jäähallin erityistarpeisiin kannattaa käyttää aurinkosähköä kesällä, jolloin kylmäkoneiden energiankulutus on huipussa. Uimahallissa tilanne on päinvastainen, koska tiloja joudutaan lämmittämään eniten talviaikaan, ja silloin auringon tuottamaa energiaa on vähiten saatavilla.
Aurinkosähköllä, jota ei varastoida, voidaan kohtuullisin kuluin kattaa 30 prosenttia energiantarpeesta. Enimmillään auringolla voidaan korvata sähköstä 35 prosenttia uimahalleissa ja 50 prosenttia jäähalleissa. Lukuihin vaikuttavat useat eri tekijät kuten hallien energiatekniset ratkaisut, sijainti, rakennuksen ilmansuunta, sääolosuhteet, vuodenaika ja rakennuksen ympärillä oleva puusto tai muut varjostavat rakennukset.
Haasteena on, että auringolla tuotettua energiaa pitäisi voida varastoida suuria määriä edullisesti, jotta aurinkoenergia olisi joustava ja ympärivuotinen vaihtoehto. Uima- ja jäähallien osalta on vaikea saavuttaa lähes nollaenergiatasoa nykyisin saatavilla olevilla rakennus- ja laiteteknisillä ratkaisuilla niin, että kustannukset eivät karkaisi. Erityisen haasteellista ja kallista on sähkön varastointi talvikuukausien ajaksi. Lisäksi akut ovat painavia ja vievät runsaasti tilaa. Esimerkiksi nestemäisiin polttoaineisiin verrattuna akut vievät 10-100 kertaa enemmän tilaa. Akkujen käyttöikä on nykyisin10 - 15 vuotta.
Teknologia19 – Aalto-yliopiston kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéll uskoo, että luotettavuudesta voi tulla suomalaisten yritysten suurin myyntivaltti tulevaisuudessa. – Tärkein kysymys on tulevaisuudessa, kehen ja mihin voimme luottaa. Luottamuksesta on tulossa hyvin arvokas aineeton pääoma yrityksille, Limnéll sanoi eilen messukeskuksessa.
