JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

logotypen

Työllisyyskeskustelu on melko mollivoittoista, vaikka positiivisiakin uutisia on olemassa: selvitykset esimerkiksi ohjelmisto-, palvelu- tai rakennusalojen tulevista rekrytointitarpeista luovat positiivista virettä. Kieltämättä työttömien ja avoimien työpaikkojen määrän samanaikainen kasvu on Suomen kilpailukyvyn kannalta huolestuttava ilmiö. Vaikka työtä on tarjolla ja tekijöitä on vapaana, yritykset eivät silti löydä tarvitsemiaan osaajia: osaaminen ja tekemätön työ eivät kohtaa.

Työnhakijalle tilanne on uuvuttava. Kilpailu nykyistä osaamista vastaavista avoimista työpaikoista on todella kovaa. Toisaalta on paljon tilanteita, jossa työnhakijan nykyosaamiselle ei yksinkertaisesti löydy enää kysyntää. Hakijan näkökulmasta on vaikeata miettiä luovasti, kenelle ja miten omaa kokemustaan voisi markkinoida.

Piilotyöpaikoista on puhuttu jo pitkään: työnhakijoita kehotetaan ottamaan suoraan yhteyttä yrityksiin. Tavoitteena on metsästää tehtäviä, jotka eivät vielä ole julkisessa haussa ja joissa ei näin ollen ole juurikaan kilpailua. Piilotyöpaikat eivät kuitenkaan auta, mikäli henkilön osaaminen ei ole riittävän lähellä yrityksen tarpeita. Monelle yritykselle suoran rekrytoinnin kynnys voi tällöin olla liian suuri.

Tässä tilanteessa yhä useampi työhakija on ottanut uudella tavalla aloitteen omiin käsiinsä. Olemme törmänneet ilmiöön, jota kutsumme superpiilotyöpaikkojen syntymiseksi. Superpiilotyöpaikassa työnhakija ja yritys luovat yhdessä kokonaan uuden työtehtävän tai vaihtoehtoisesti edellytykset työntekijälle kerryttää tavoitetehtävässä vaadittava osaaminen. Järjestely syntyy yleensä työnhakijan aloitteesta tilanteessa, jossa henkilön toimiala- tai muu osaaminen ei vielä vastaa yrityksen tarvetta. Kasvualoilla aloite voi olla myös yrityksellä, mikäli yritys pohtii täysin uuden tehtävän perustamista, mutta yksityiskohtainen käsitys roolista puuttuu tai tarvittavaa osaamista ei ole markkinoilla.

Superpiilotyöpaikassa sovitaan järjestelystä, jossa henkilö omasta halustaan madaltaa yrityksen kynnystä ottaa hänet työyhteisön jäseneksi. Lyhyen, enintään puolen vuoden jakson aikana työnhakija voi kerryttää uutta osaamista ja työnantaja kehittää tulevaa työtehtävää. Filosofia soveltuu hyvin nykyiselle ketterien menetelmien ja lean-käytäntöjen aikakaudelle.

Käytännön järjestelyiden osalta on jo olemassa erilaisia valmiita malleja. Toteutusmallina voi olla esimerkiksi rekrytoiva koulutusohjelma (nk. F.E.C eli Further Educated with Companies -koulutus), työkokeilu, palkkatuki, harjoittelu- tai freelance-sopimukset tai vastaava muu järjestely. Olennaista on, että merkittävä osa aluksi sovitusta yhteistyöjaksosta on varattu työntekijän osaamisen kehittämiselle. Lisäksi kaikkien kannalta on olennaista, että haetaan aidosti pitkäaikaista ratkaisua eli pitkäaikaista työsopimusta. Lähtökohtana onkin, että kaikki muut asiat ovat kunnossa, mutta henkilön nykyosaaminen ei vielä riitä suoran työsuhteen syntymiseen.

Superpiilotyöpaikat eivät luonnollisestikaan ratkaise Suomen kaikkia työmarkkinaongelmia, mutta ne voivat yhtenä keinona tuoda yrityksiin oikeanlaista täsmäosaamista ja auttaa yrityksiä menestymään nopeasti muuttuvassa kilpailuympäristössä. Työntekijän kannalta merkitys on ilmeinen: mielekäs työpaikka sekä kokonaan uusi osaaminen. Ei siis ihme, että synnytettyjen superpiilotyöpaikkojen määrä on kovassa kasvussa.

Janne Lindfors, toimitusjohtaja, Saranen Consulting

Toimitusjohtaja Janne Lindforsilla on pitkäaikainen kokemus ICT-alan resursoinnista sekä alan yritysten konsultoinnista. Ennen Saranen Consultingia Janne on johtanut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa IT-alan koulutusyksikköä. Saranen Consulting toimii työmarkkinoiden murroksen keskiössä auttaen yrityksiä kasvamaan ja ihmisiä uusiin töihin. Yhtiö järjestää rekrytoivia koulutusohjelmia, joissa osaajapulasta kärsiville aloille koulutetaan ja rekrytoidaan uusia osaajia.

Tiedätkö, mikä on pistotulppa?

Sikaa sanotaan usein töpselikärsäksi, vaikka sähköinsinöörille nimitys on kauhistus: sian kärsähän näyttää pistorasialta, ei töpseliltä. Puhekielessä töpselit ja pistorasiat menevätkin välillä sekaisin, mutta alan oppimateriaalissa, käyttöohjeissa ja toimitetussa mediassa tulisi pyrkiä oikeiden ja täsmällisten termien käyttöön. Pistokytkimiin liittyvistä termeistä on olemassa kansallinen standardi SFS 5805, joka uudistui toukokuussa. Edellinen standardi oli vuodelta 1996.

Lue lisää...

Kuinka älykellon tehopiiri kutistetaan?

Yleisin puettava laite on älykello tai fitnessranneke. Niiden arkkitehtuuriin kuuluu toiminnallisia lohkoja, kuten ympäristön ja biometrinen aistiminen, langaton yhteys ja mikro-ohjain. Tämä on johtanut uuden standardin tehokomponentin, microPMIC-piirin kehittämiseen, joka tuottaa anturien, radioiden ja prosessorin vaatimat erilaiset tehosyötöt. Se säästää aikaa, tilaa ja kustannuksia.

Lue lisää...
 
ETN_fi RT @Kwikman: World's first autonomous maritime ecosystem, Sauli Eloranta Rolls-Royce #ddayfi #RebootFinland https://t.co/DopdH7pzQ3
ETN_fi RT @Kwikman: Invitation to build world's first level 5 self driving system #ddayfi #RebootFinland https://t.co/CueAUztf0m
ETN_fi RT @AutomatedbusFI: Pekka Möttö , CEO of @Tuupapp is explaining how to build #Maas for customers #ddayfi #RebootFinland https://t.co/ZuBrx0
ETN_fi 4K-elokuvaa langattomasti. @latticesemi delivers first #4K UHD wireless video solution in the 60 GHz band. https://t.co/coXt8e30Ju
ETN_fi Ethernet is an old man :). 44 years old to be exact. https://t.co/bLmLWpHiWg
 

ny template