JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Uusia langattomia tekniikoita esitellään niin ihmisten kuin koneiden väliseen kommunikaatioon. Näistä viimeaikoina eniten huomiota on saanut niin sanottu 5G. Kuitenkaan mikään uusi tekniikka ei suoranaisesti korvaa aikaisempia, ennemminkin mahdollistaa uusia sovelluksia.

Vanhaa televisiota ei kannata kuskata kaatopaikalle, vaikka uutta nettiin liitettävää älytelkkaria tekisi mieli. Googlen Chromecast-palikan kakkosversio osoittautui käytännössä mainioksi tavaksi virittää vanha toosa viisaammaksi. Olohuoneessa pitkään palvellut perustelkkari sai kaivatun nuorennusleikkauksen, eikä hinta päätä huimaa.

Premier Farnellin suunnitteluyhteisö element14:n Sudden Impact -suunnittelukilpailu on tullut päätökseen. Päällepuettavia laitteita ryhdyttiin hakemaan lokakuussa 2014 ja 12 finalistin joukosta saatiin valittua voittajaksi USA:ssa työskentelevä Cosmin Yorga.

IoT ymmärretään yleensä miljardeina nettiin kytkettyinä antureina ja laitteina. Esineiden internet voidaan kuitenkin nähdä myös toisella tapaa.

Tilastojen mukaan kolmannes päällepuettavan laitteen ostajista lopettaa sen käytön kuuden kuukauden sisällä. Mitä tarvitaan, jotta laitteiden käyttöaika pitenisi ja suosio kasvaisi?

“Supernopea kännykkäverkko”. “Parempi peitto”. “Lataa HD-elokuva kolmessa sekunnissa”. Tällaisille lupauksille sanoo mielellään “kyllä kiitos”. 5G-tekniikan lupaus kuulostaa upealta kaikista meistä, jotka olemme joskus joutuneet odottamaan webbisivun latautumista EDGE-verkon yli, kun 3G-yhteys ei ole käytettävissä. Tai jos olemme metsästäneet signaalia kaupunkialueen ulkopuolella. Mutta olemmeko missanneet jotain? Mitä 5G oikeasti tarkoittaa?

Esineiden internet on täynnä lupauksia: älykkäämpiä koteja, parempaa terveyttä ja yhtenäinen yhdistetty maailma. Yleismediassa vähemmän näkyvä, mutta todennäköisesti enemmän yhteiskuntaan vaikuttava on teollinen esineiden internet eli IIoT (Industrial Internet of Things).

Kaikki me toivomme työyhteisöltämme ketteryyttä. Kukapa ei haluaisi sujuvaa työskentelyä, nopeaa reagointia muutoksiin ja “lennossa” syntyviä innovaatioita? Ohjelmistoteollisuudessa tästä mallista on jopa tullut uusi standardi: melkein kaikki uudet softafirmat on rakennettu täysin ketteriksi, ja uuden sukupolven ohjelmistoinsinöörit eivät välttämättä mitään muuta menetelmää tunnekaan. Suomen IT-alalla ketteryys on hyvin arvostettu ja tarjolla on paljon tietoa ja kokemusta.

Farnell element14:n Sudden Impact -suunnittelukisaan osallistujat kehittävät paraikaa asusteisiin kiinnitettäviä ja päällepuettavia urheilu- ja terveyslaitteita urheilijoiden, valmentajien ja treenaajien käyttöön. Tarkoituksena on tuottaa reaaliaikaisesti toimivia, harjoituksissa ja kisoissa mukana kulkevia laitteita.

Minun täytyy myöntää, että Suomella on aina ollut erityisasema mielessäni. Skotlantilaisena tiedän, millaista on elää suuren naapurin vieressä. Pienempänä oleminen kasvattaa luonnetta ja luulen, että skotlantilaisia ja suomalaisia yhdistää suoruus, yksiköllisyys ja yrittäjähenkisyys. Olen päässyt rauhaan oman suuremman naapurini eli Englannin kanssa, ja olen asunut Lontoon lähellä onnellisena jo lähes 20 vuotta. Vanha vitsi sanoo, että jos on ryhmä skotlantilaisia ja suomalaisia liikemiehiä, suomalaiset puhuvat helpommin ymmärrettävää englantia.

Sudden Impact -haaste on täydessä vauhdissa ja kisaan osallistuvat kehittävät erilaisia laitteita urheilukäyttöön. Päävammat ja sisäiset vammat ovat kaksi eniten puhuttanutta aluetta, mutta miten suunnitteluinsinöörit voivat “mitata” näiden vammojen vaikutusta?

Vuoden vaihtumisen jälkeen voimme katsoa viime vuoteen ja niihin lakimuutoksiin, jotka vaikuttavat elektroniikka-alaan. RoHS2 ja konfliktimineraaleja koskevat muutokset olivat luultavasti tärkeimmät, mutta myös WEEE:n ja akkujen kohdalla tapahtui. Myös useita direktiivejä korjattiin.

Monille viime vuosi näyttäytyy vuotena, jolloin päällepuettavien laitteiden markkinat lähtivät toden teolla liikkeelle. Suunnittelijoiden ja yritysten on otettava aktiivinen rooli näillä markkinoilla nyt. On ratkaisevan iskun aika!

Käyttöliittymä tekee tuotteesta joko onnistuneen tai epäonnistuneen. Oli kyseessä sitten kännykkä tai tuotannontestausjärjestelmä niin käyttöliittymä määrittelee, millainen käyttökokemus tuotteesta lopulta syntyy.

Jos työskentelet jonkin tuotteen tai sovelluksen teholähde-, elektroniikka- tai sovellussuunnittelijana, olet varmasti joutunut tekemään valintoja analogisen tai digitaalisen ratkaisun välillä. Hyvä uutinen on, että vastaus piilee todennäköisesti jossain näiden ratkaisujen välillä – hyödyntämällä parhaat puolet molemmista tekniikoista.

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

Räätälöity piiri on usein käytännöllisin

Räätälöidyn tai kustomoidun piirin suunnitteluun liittyy useita sitkeitä myyttejä ja pelkoja, jotka lähes kaikki ovat perusteettomia. Lisäksi tämän suunnittelumenetelmän monia etuja ei ymmärretä kovin hyvin. Tässä artikkelissa perustellaan, miksi sinun pitäisi pohtia räätälöidyn piirin rakentamista myös pienen volyymin projekteissa.

Lue lisää...
 
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
12hreplyretweetfavorite
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
ETN_fi See the @MinimaProcessor presentation at ECF18: https://t.co/m1znHqgj2E
ETN_fi Cut the power in IoT processors. @MinimaProcessor at Embedded Conference Finland 2018.
ETN_fi LTE-broadcast sopii autojen V2X-yhteyksiin. https://t.co/F8IgZpVhis
 
 

ny template