JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.
  • Entinen VTI pitää pintansa

    Vantaalla toimiva entinen VTI Technologies eli nykyään Murata Manufacturing on pitänyt hyvin paikkansa MEMS-komponenttien markkinoilla. Viime vuonna tutkimuslaitos Yole Developpement rankkasi yrityksen sijalle 17. Liikevaihto säilyi ennallaan noin 215 miljoonassa dollarissa.

  • Huonoja uutisia PC-ostajille

    Oletko harkinnut uuden tietokoneen hankkimista? Nyt on ikävä kyllä huono ajankohta kaupantekoon. Laitteiden hinta ei ole lähiaikoina tulossa alas, koska DRAM-muistien hinta on noussut. Itse asiassa DRAM-piirien keskihinta on kasvanut 30 prosenttia viimeisen vuoden aikana.

  • Seuraava rakenne elektroniikkaan: hiilinanovyö

    Kemistit ovat pyrkineet syntetisoimaan hiilen nanovöitä yli 60 vuotta, mutta vasta äskettäin ryhmä Nagoyan yliopistosta raportoi ensimmäisestä toteutuksesta. Hiilen nanovöiden odotetaan toimivan hyödyllisenä mallina, jolla rakentaa hiilinanoputkia.

  • 5G-taajuuksien sekoitin yhdellä pienellä sirulla

    5G-verkoissa täytyy mennä korkeammille taajuuksille. Näissä linkeissä ja tukiasemissa tarvitaan sekoittimia, jotka yleensä ovat perustuneet galliumarsenidipiirejä ja diodeja yhdistäviin hybridimoduuleihin. Linear Technology on nyt esitellyt sekoittimen, joka sopii yhdelle 3x2 millin kokoiselle piirille.

  • 10 gigabitin ethernet työasemaan

    Ethernet-yhteys on nykyään yleensä integroitu läppärin emolevylle yhdellä ohjaimella ja sen nopeus on lähes poikkeuksetta maksimissaan 1 gigabitti sekunnissa. Piilaaksolainen Aquantia haluaa kasvattaa työasemien LAN-nopeutta erillisellä verkkokortilla, jolla ylletään 2,5 ja 5 ja jopa 10 gigabitin verkkonopeuteen.

  • Laaksotroniikalla erittäin tehokkaita piirejä

    Puolijohdefysiikan maailmassa tavoitteena on suunnitella tehokkaampia ja minimaalisempia tapoja hallita nollia ja ykkösiä. Uusi fysiikan ala, jota kutsutaan laaksotroniikaksi (valleytronic) hyödyntää elektronin ”laaksovapautta” datan tallentamisen ja logiikan sovelluksiin. Yksinkertaisesti kuvailtuna laaksot ovat elektronin suurin ja pienin energia kiteisessä kiinteässä aineessa. Menetelmällä ohjata elektroneja eri laaksoihin voitaisiin tuottaa erittäin tehokkaita piirejä.

  • Googlen tekoälypiirin vauhti kasvoi

    Google on esitellyt toisen polven TPU-prosessorinsa. Suoritin on saanut lisää tehoa, sitä pakataan suuremmille korteille ja sen laskentateho tuodaan myös muiden tekoälylaskentaa kaipaavien käyttöön pilven kautta.

  • Virtuaalilaseista selvästi nykyistä nopeampia

    Lisätty todellisuus tai keinotodellisuus ovat nopeasti lyömässä läpi kaupallisesti. Belgialaistutkijat ovat kehittäneet tekniikan, joka mahdollistaa silmän seuraamisen reaaliajassa. Tämä mahdollistaa vähemmän tehoa kuluttavien ja nopeampien virtuaalilasien toteuttamisen.

  • Maailman tarkin yhden sirun tutka

    Texas Instruments on esitellyt erittäin tarkat ja pienet yhdelle sirulle toteutetut tutkapiirit. CMOS-prosessissa valmistetut tutkat skannaavat 76-81 gigahertsin aluetta. Ensiksi tarjolle tuotiin kolme piiriä autojen ADAS-järjestelmiin sekä kaksi erilaisiin teollisuuden sovelluksiin.

  • Uusi kotelo nostaa IGBT-suorituskykyä

    Infineon Technologies on esitellyt uuden kotelon IGBT-tehotransistoreilleen. Trenchtop Advanced Insulation -kotelointi parantaa tehotiheyttä ja järjestelmän luotettavuutta samalla, kun erillisestä lämpöeristyksestä päästään kokonaan eroon.

  • Meganopea tiedostojen siirto kännykkään

    TransferJet on Toshiban kehittämä erittäin nopea laitteiden välinen langaton linkki, joka tähän asti on ollut tarjolla lähinnä USB-mokkuloina. Nyt tekniikan saa myös integroitua esimerkiksi älypuhelimeen. Mouser Electronics on alkanut myymään TransfetJet-moduulipiiriä laitevalmistajille.

  • Älypuhelimessa 32 gigaa muistia? Olet jäämässä jälkeen kehityksestä

    Onko älypuhelimessasi muistia 32 gigatavua? Siinä tapauksessa olet jäänyt vähän jälkeen kehityksestä. Nyt älypuhelimessa on tallennustilaa keskimäärin 42 gigatavua. Määrä on nopeasti kasvamassa.

  • Kytkin siirtää sekä valoa että sähköä

    Illinoisin yliopiston tutkijat ovat esitelleet päivityksen transistorilaserista, jota voitaisiin käyttää vauhdittamaan tietokoneen prosessorin nopeutta. Insinöörit haluaisivat kehittää tietokoneen, joka käyttää informaation välittämiseen sähkön lisäksi myös valoa, koska se kulkee nopeammin kuin sähkö.

  • 21 miljardin transistorin grafiikkaprosessori

    Jos sovellus kaipaa liukulukulaskentaa, kuten vaikkapa keinotodellisuus tai koneoppinen, se tarvitsee tuekseen erittäin tehokkaan grafiikkaprosessorin. Sellainen on Nvidian uusi Volta. Kyse on 21 miljardin transistorin jättipiiristä, jolle on ahdettu 5000 grafiikan laskentaydintä.

  • Tämä grafiikkaprosessori ei Applelle kelvannut

    Imagination Technologies on esitellyt ensimmäisen uuteen Furian-arkkitehtuuriin perustuvan grafiikkaprosessorin. Series8XT GT8525 -prosessori on esimerkiksi älypuhelimien, tablettien ja virtuaalitodellisuuslaitteiden järjestelmäpiireille tarkoitettu IP-lohko. Applen seuraavaan iPhoneen se ei kelvannut.

  • Hyperkide tuo ultranopeat ledit

    Valon ja aineen vuorovaikutuksen hallinta on keskeinen perusilmiö fotosynteesissä, lasereissa, ledeissä ja aurinkokennoissa. New Yorkin City Collegen tutkijat ovat nyt esitelleet uudenlaisen keinotekoisen median, fotonisen hyperkiteen, jolla voi ohjata valon ja aineen vuorovaikutusta ennennäkemättömillä tavoilla.

  • Kosketuspinta mihin tahansa ruiskumaalaamalla

    Kosketusohjaukseen ollaan totuttu tableteissa ja älypuhelimissa, mutta Carnegie Mellon -yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla kosketuspinta voidaan ruiskumaalta mihin tahansa pintaan.

  • Tallennetaan tietoa chitteinä

    Puolalaisten tiedemiesten kokeilut Varsovassa todistavat, että myös kemia soveltuu informaation tallennukseen. IPC PAS -tutkimuslaitoksen (Institute of Physical Chemistry of the Polish Academy of Sciencesin) tutkijat ovat osoittaneet todella erilaisen toimivan muistin, joka perustuu kemiallisiin ilmiöihin. Siinä muistiyksikkö on nimeltään chitti.

  • Intel mullistaa Xeonit

    Intelin Xeon-sarjan palvelinprosessorit on vuosia tunnettu E5- ja E7-versioina. Nyt prosessorijätti on nimennyt palvelinkoneiden suorittimensa uudelleen ja puhuu skaalautuvasta Xeon-perheestä. Suorituskyvyn mukaan piirien teho nousee pronssisarjasta hopeaan, kultaan ja lopulta platinaan asti.

  • Myytävänä vanha, mutta nimekäs prosessori

    Applen toimet saattavat palauttaa vanhan prosessorinimen eli MIPS:n takaisin markkinoille itsenäisenä nimenä. Tämä on seurausta Applen päätöksestä heivata Imagationin Technologiesin PowerVR-grafiikkapiirit seuraavan polven iPhone- ja iPad-laitteista.

 
 

Tämä on seuraava askel piiritekniikassa: eFPGA

On selvää, että puolijohdealalla keskitytään vihdoin kasvavaan valikoimaan teknologioita, jotka prosessigeometrian kutistamisen sijaan katsovat uusia järjestelmäarkkitehtuureita ja käytettävissä olevan piin parempaa käyttöä uusien piiri- laite- ja kotelointisuunnittelun konseptien kautta. Kun astumme uudelle aikakaudelle, seuraava looginen askel näyttää olevan FPGA-piirin ja prosessorin eli CPU:n yhdistäminen: sulautettu FPGA.

Lue lisää...

CMOS-anturi valtaa konenäön

Vaikka CCD-kuvakennot saattavat edelleen olla välttämättömiä joissakin erikoissovelluksissa, CMOS-pohjaiset kuva-anturit valtaavat konenäkösovelluksia kiihtyvään tahtiin. Ne tuovat teollisuuden kuvannusjärjestelmiin uuden luokan suorituskykyä ja toiminnallisuutta.

Lue lisää...
 
 

ny template