JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.
  • Materiaalia muokkaamalla lisää tehoa aurinkokennosta

    Useimmat kaupalliset aurinkokennot muodostuvat kahdesta puolijohdekerroksesta ja niiden välisestä liitosrajapinnasta. Valosähköä voi kuitenkin kerätä myös tasa-aineisilla materiaaleilla. Tällainen valosähköinen vaikutus esiintyy tietyillä puolijohteilla ja eristeillä, joissa niiden täydellisen symmetrian puuttuminen mahdollistaa jännitteen muodostumisen.

  • Alumiiniakku askeleen lähempänä

    Alumiini on yksi vaihtoehdoista, joita tutkijat ovat selvittäneet akkujen materiaaliksi. Koska alumiiniakkujen elektrolyyttineste on erittäin aggressiivinen ja korrosioi ruostumatonta terästä ja jopa kultaa ja platinaa, tutkijat etsivät korroosionkestäviä materiaaleja näiden akkujen johtaville osille. Nyt tutkijat ovat löytäneet etsimänsä titaaninitridistä, keraamisesta materiaalista, jolla on riittävän suuri johtokyky.

  • Päästörajoituksista uusia haasteita autoelektroniikalle

    Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä voidaan rajoittaa tehokkaasti hyödyntämällä moottorin sammutus-käynnistysautomatiikkaa. Se tuo kuitenkin uusia haasteita auton elektroniikkajärjestelmän suunnitteluun. Buck-boost-tyyppinen tehonhallintapiiri tarjoaa toimivan ratkaisun.

  • Apple ottaa Androidin kiinni pikalatauksessa

    Apple myy ennätysmäärät uusia kalliita iPhone-mallejaan, mutta joissakin suhteissa laitteet ovat yhä jäljessä Android-leiriä. Näin on ollut erityisesti pikalatauksessa. Nyt Apple on ainakin huhujen mukaan ottamassa Androidin etumatkaa kiinni.

  • Työkalu nopeuttaa sähkösuunnittelua

    Schneider Electric on julkistanut pienjänniteverkon laskentaan ja kojevalintaan tarkoitetun Ecodial Advance Calculation -ohjelmiston, jonka avulla voi jo suunnitteluvaiheessa optimoida sähköverkon laskennan, sähköasennuksen ja projektikustannukset. Ohjelmisto soveltuu sekä uusien sähköasennusten suunnitteluun että olemassa olevien asennusten laajentamiseen.

  • Langoista kudottu akku

    Kiinalaisten Hong Kongin ja Shenzhenin yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet langoista kudotun sinkki-ioniakun, joka on vedenpitävä sekä joustava ja venyvä. Ryhmä kehräsi hiilinanoputkikuituja langoiksi, joista osa päällystettiin sinkillä anodin muodostamiseksi ja toinen osa magnesiumoksidilla katodiksi. Nämä kaksi kappaletta kierrettiin sitten kaksoiskierteeksi ja päällystettiin polyakryyliamidielektrolyytillä ja koteloitiin silikoniin.

  • ABB:ltä maailman ensimmäinen digitaalinen muuntaja

    ABB aikoo mullistaa sähköverkkojen muuntoasemat. Yhtiö on esitellyt maailman ensimmäisen digitaalisen muuntimen. Ability-muunnin esiteltiin Hannoverin teollisuusmessuilla.

    ABB:n mukaan kaikki sen tehtailta valmistuvat muuntimet ovat pian digitaalisia. Ne mahdollistavat laitteiston etämonitoroinnin ja data-analytiikan reaaliajassa verkon yli. Tämä johtaa parempaan kuvaan sähköverkon toiminnasta.

  • Elektroniikan hukkalämpöä voi muuntaa sähköksi

    Berkeleyn yliopiston tutkijat Kaliforniassa ovat kehittäneet ohutkalvojärjestelmää, jota voidaan käyttää erilaisiin alle sadan Celsius-asteisen hukkalämmön keruuseen. Kehitetty ohutkalvojärjestelmä toimii pyrosähköisenä energiamuuntimena, jossa energiamuunnos toimii parhaiten hyödyntämällä termodynaamisia syklejä.

  • Litium- ja natriumanodi kasvattavat varauskykyä

    Litiumioniakkujen varauskykyä rajoittavia grafiittianodeja pyritään korvaaman litiumilla tai natriumilla. Ikävä kyllä alkalimetallit ovat hyvin reaktiivisia perinteisten akkuelektrolyyttien kanssa, mikä voi johtaa dentriittien muodostumiseen. Nyt ongelmaan on löytynyt ratkaisu.

  • Läpimurto litiumionin korvaavassa suola-akussa?

    Korealaisessa KAIST-tutkimuskeskuksessa on jo pitkään tutkittu natriumia akkujen mahdollisena materiaalina. Kyse on siis periaatteessa erittäin turvallisesta suolaioniakusta. Nyt KAISTin (Korea Advanced Institute of Science and Technology) tutkijat ovat kehittäneet kuparisulfidianodin, joka voi mahdollistaa tekniikan kaupallistamisen.

  • Tutkimuslaitos kehitti nopeamman litiumioniakun

    Litiumioniakku on tällä hetkellä esimerkiksi sähköautojen voimanlehteiden valtavirta. Belgialaisessa IMEC-tutkimuskeskuksessa on kuitenkin kehitetty tekniikka, jolla akut saadaan latautumaan nopeammin ja niiden tehotiheys kasvaa samalla merkittävästi.

  • Perovskiittikennojen elinikä voidaan 10-kertaistaa

    Uudenlaiset perovskiittiin perustuvat aurinkokennot menettävät tehoaan, koska niiden ikääntyessä elektrolyytti vaalenee, ja sähköiset varaukset eivät liiku kennossa enää kunnolla. Ikääntymistä pystytään seuraamaan ja ennustamaan täsmällisesti valokuvaamalla aurinkokennoja.

  • Magnesiumakun tärkein ongelma ratkaistu

    National Renewable Energy Laboratory (NREL) tutkijat ovat löytäneet uuden lähestymistavan vedettömän magnesium-metalliakun kehittämiseksi. Tutkijoiden kehittämä menetelmä mahdollistaa magnesiummetallin käänteisen kemian korroosioimattomassa karbonaattipohjaisessa elektrolyytissä. Ideaa on myös testattu protokennostossa.

  • Korkean hyötysuhteen regulaattori alle neliösentillä

    Analog Devicesin tejolähdepuoli eli entinen Linear on esitellyt mikromoduulin akkukäyttöisten ja optisten laitteiden tehonsyöttöön. LTM4661-regulaattori on pakattu 6,25 x 6,25 x 2,42 millin BGA-koteloon, joten yksipuolisella piirikortilla se vie tilaa alle yhden neliösentin. Kaksipuolisella aaa tarvitaan alle puoli neliösenttiä.

  • Uusi ennätys: Kolmasosa auringonvalosta sähköksi

    Saksalaisen Fraunhofer-instituutin aurinkoenergian tutkimuslaitos ilmoittaa yltäneensä piipohjaisessa aurinkokennossa 33,3 prosentin hyötysuhteeseen. Rakenne on moniliitospohjainen (multi-junction) ja tutkimustyön tulokset julkaistiin Nature Energy -lehden uusimmassa numerossa. Lukema on uusi ennätys piipohjaisissa aurinkokennoissa.

  • Uusi rakenne tuo litiumilma-akut käyttöön

    Illinoisin yliopiston tutkijat Chicagossa ja Argonnen kansallisessa laboratoriossa ovat suunnitelleet uuden litium-ilma-akun, joka toimii normaalissa ilmassa ja joka toimi edelleen ennätyksellisen 750 lataus/purkausjakson jälkeen. Litium-ilma-akkujen uskotaan pystyvän jopa viisinkertaiseen energiakapasiteettiin kuin nykyiset litiumioniakut. Monet esteet ovat kuitenkin hidastaneet niiden kehitystä.

  • Läpimurto: litiumrikki korvaa litiumioniakut

    Kaikkien tuntemat litiumioniakut syöttävät virtaa älypuhelimiimme, mutta useimpien mielestä liian vähän aikaa. Siksi tutkijat ovat työstäneet litiumrikkiakkuja. Nyt niiden yleistymisen tiellä olevat esteet on onnistuttu poistamaan.

  • Maxim kutisti kytkinregulaattorin

    Perinteisen kytkinregulaattorin ominaisuudet minikokoisen LDO-regulaattorin koossa. Näin mainostaa Maxim Integrated uusia Himalaya-sarjan DC-DC-muuntimiaan.

  • Isot litiumakut halutaan kerätä talteen

    Suurikokoisille litiumakuille halutaan luoda valtakunnallinen keräysjärjestelmä. Akkujen keräystä on pilotoitu viime vuonna Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla pilotoitiin viime vuonna muun muassa sähköpyörissä ja tasapainoskoottereissa seitsemässä eri pisteessä. Puolen vuoden pilotin aikana akkuja palautettiin alle sata.

  • Maailman pienin regulaattori

    Toshiba Electronics Europe on ryhtynyt toimittamaan asiakkailleen uutta LDO-regulaattoria, jota se kehuu markkinoiden pienimmäksi. TCR15AG-sarjan regulaattorit tuottavat 1,5 ampeerin virtaa WCSP6F-kotelosta, jonka mitat ovat vai 1,2 x 0,8 x 0,3 milliä.

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Koko järjestelmää voidaan simuloida kerralla

Simulointi on perusedellytys monimutkaisen järjestelmän onnistuneelle suunnittelulle, kehittämiselle ja testaamiselle. Yhdistämällä Wind Riverin Simicsin kaltainen tietokoneen simulointiohjelmisto fyysisen järjestelmän ja ympäristön simulaatioon voidaan koko järjestelmän kattavia testejä ajaa täysin automaattisesti niin usein kuin halutaan.

Lue lisää...
 
ETN_fi Thaimaan luolapelastusoperaatiossa käytettiin MaxMesh-verkkotekniikkaa, joka perustui Analog Devicesin AD9364-piire… https://t.co/eVFbYcblRg
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
 
 

ny template