JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.
  • Litium- ja natriumanodi kasvattavat varauskykyä

    Litiumioniakkujen varauskykyä rajoittavia grafiittianodeja pyritään korvaaman litiumilla tai natriumilla. Ikävä kyllä alkalimetallit ovat hyvin reaktiivisia perinteisten akkuelektrolyyttien kanssa, mikä voi johtaa dentriittien muodostumiseen. Nyt ongelmaan on löytynyt ratkaisu.

  • Läpimurto litiumionin korvaavassa suola-akussa?

    Korealaisessa KAIST-tutkimuskeskuksessa on jo pitkään tutkittu natriumia akkujen mahdollisena materiaalina. Kyse on siis periaatteessa erittäin turvallisesta suolaioniakusta. Nyt KAISTin (Korea Advanced Institute of Science and Technology) tutkijat ovat kehittäneet kuparisulfidianodin, joka voi mahdollistaa tekniikan kaupallistamisen.

  • Tutkimuslaitos kehitti nopeamman litiumioniakun

    Litiumioniakku on tällä hetkellä esimerkiksi sähköautojen voimanlehteiden valtavirta. Belgialaisessa IMEC-tutkimuskeskuksessa on kuitenkin kehitetty tekniikka, jolla akut saadaan latautumaan nopeammin ja niiden tehotiheys kasvaa samalla merkittävästi.

  • Perovskiittikennojen elinikä voidaan 10-kertaistaa

    Uudenlaiset perovskiittiin perustuvat aurinkokennot menettävät tehoaan, koska niiden ikääntyessä elektrolyytti vaalenee, ja sähköiset varaukset eivät liiku kennossa enää kunnolla. Ikääntymistä pystytään seuraamaan ja ennustamaan täsmällisesti valokuvaamalla aurinkokennoja.

  • Magnesiumakun tärkein ongelma ratkaistu

    National Renewable Energy Laboratory (NREL) tutkijat ovat löytäneet uuden lähestymistavan vedettömän magnesium-metalliakun kehittämiseksi. Tutkijoiden kehittämä menetelmä mahdollistaa magnesiummetallin käänteisen kemian korroosioimattomassa karbonaattipohjaisessa elektrolyytissä. Ideaa on myös testattu protokennostossa.

  • Korkean hyötysuhteen regulaattori alle neliösentillä

    Analog Devicesin tejolähdepuoli eli entinen Linear on esitellyt mikromoduulin akkukäyttöisten ja optisten laitteiden tehonsyöttöön. LTM4661-regulaattori on pakattu 6,25 x 6,25 x 2,42 millin BGA-koteloon, joten yksipuolisella piirikortilla se vie tilaa alle yhden neliösentin. Kaksipuolisella aaa tarvitaan alle puoli neliösenttiä.

  • Uusi ennätys: Kolmasosa auringonvalosta sähköksi

    Saksalaisen Fraunhofer-instituutin aurinkoenergian tutkimuslaitos ilmoittaa yltäneensä piipohjaisessa aurinkokennossa 33,3 prosentin hyötysuhteeseen. Rakenne on moniliitospohjainen (multi-junction) ja tutkimustyön tulokset julkaistiin Nature Energy -lehden uusimmassa numerossa. Lukema on uusi ennätys piipohjaisissa aurinkokennoissa.

  • Uusi rakenne tuo litiumilma-akut käyttöön

    Illinoisin yliopiston tutkijat Chicagossa ja Argonnen kansallisessa laboratoriossa ovat suunnitelleet uuden litium-ilma-akun, joka toimii normaalissa ilmassa ja joka toimi edelleen ennätyksellisen 750 lataus/purkausjakson jälkeen. Litium-ilma-akkujen uskotaan pystyvän jopa viisinkertaiseen energiakapasiteettiin kuin nykyiset litiumioniakut. Monet esteet ovat kuitenkin hidastaneet niiden kehitystä.

  • Läpimurto: litiumrikki korvaa litiumioniakut

    Kaikkien tuntemat litiumioniakut syöttävät virtaa älypuhelimiimme, mutta useimpien mielestä liian vähän aikaa. Siksi tutkijat ovat työstäneet litiumrikkiakkuja. Nyt niiden yleistymisen tiellä olevat esteet on onnistuttu poistamaan.

  • Maxim kutisti kytkinregulaattorin

    Perinteisen kytkinregulaattorin ominaisuudet minikokoisen LDO-regulaattorin koossa. Näin mainostaa Maxim Integrated uusia Himalaya-sarjan DC-DC-muuntimiaan.

  • Isot litiumakut halutaan kerätä talteen

    Suurikokoisille litiumakuille halutaan luoda valtakunnallinen keräysjärjestelmä. Akkujen keräystä on pilotoitu viime vuonna Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla pilotoitiin viime vuonna muun muassa sähköpyörissä ja tasapainoskoottereissa seitsemässä eri pisteessä. Puolen vuoden pilotin aikana akkuja palautettiin alle sata.

  • Maailman pienin regulaattori

    Toshiba Electronics Europe on ryhtynyt toimittamaan asiakkailleen uutta LDO-regulaattoria, jota se kehuu markkinoiden pienimmäksi. TCR15AG-sarjan regulaattorit tuottavat 1,5 ampeerin virtaa WCSP6F-kotelosta, jonka mitat ovat vai 1,2 x 0,8 x 0,3 milliä.

  • Läpimurto litium-metalliakuissa: kapasiteettia 10 kertaa lisää

    Litium-metalliakkuihin voisi varastoida jopa 10 kertaa enemmän varausta kuin nykyisiin litiumioniakkuihin, mutta niissä on ollut iso ongelma: purkaus- ja latausjaksojen aikana litium jakautuu elektrodeihin epätasaisesti, mikä lyhentää niiden elinikää. Nyt amerikkalaistutkijat kehuvat ratkaisseensa ongelman.

  • Sähköautojen lataussuositus päivittyi

    Sähköalan standardointijärjestö Sesko ry:n sähköautojen lataussuosituksesta on julkaistu uusi, päivitetty versio. Uusi lataussuositus on luettavissa ja vapaasti levitettävissä järjestön verkkosivuilla sekä tulostusta varten pdf-versiona.

  • Natriumioniakku voi mullistaa sähkön varastoinnin

    Tutkijat ovat löytäneet mangaanin kemiallisen tilan, joka mahdollistaa tehokkaan ja edullisen natriumioniakun valmistamisen. Jo 90 vuotta sitten ehdotettu idea pystyy nopeasti ja tehokkaasti varastoimaan ja jakamaan aurinkopaneeleiden ja tuuliturbiinien tuottaman energian sähköverkon yli.

  • Tehokasta säätöä pienessä moduulissa

    Analog Devicesin tehodivisioona eli entinen Linear on esitellyt mikromoduulin, jolla voidaan reguloida kovalla hyötysuhteella kahta 15 ampeerin tai yhtä 30 ampeerin syöttöä. BGA-koteloidun moduulin lämmönjohto-ominaisuudet ovat erinomaiset, joten se käy hyvin viileänä.

  • Litiumioniakuista helposti kolmannes enemmän irti

    Sähkö- ja hybridiautojen akustoissa käytetään litiumioniakkuja, joissa on monista eduistaan huolimatta puutteensa. Ajan myötä akuston kennojen tila heikkenee epätasaisesti, mikä heikentää käytössä olevaa kapasiteettia. Nyt tähän on löytynyt edullinen ratkaisu.

  • Tutkijat loivat pallosalaman kaltaisen magneettikentän

    Aalto-yliopiston ja yhdysvaltalaisen Amherst Collegen tutkijat ovat ensi kertaa onnistuneet luomaan kvanttikaasussa kolmiulotteisen skyrmionin. Se ennustettiin teoreettisesti yli 40 vuotta sitten, ja nyt se on havaittu myös kokeellisesti.

  • Sähkövika, ja koneet jäivät maahan

    Hollantilaisen KLM:n Euroopan lennot olivat eilen suurissa vaikeuksissa. Sähkökatkos Schipholin lentokentällä Amsterdamissa kaatoi yhtiön it-järjestelmät, minkä takia kymmenet lennot myöhästyivät.

  • Voiko lämmitystolpasta rakentaa sähköauton latauspisteen?

    Sähköauton voi ladata niin erillisestä latauspisteestäkin kuin myös ihan tavallisesta kotitalouspistorasiasta. Kotitalouspistorasiasta ladattaessa on kuitenkin otettava huomioon muutama turvallisuuteen liittyvä seikka, joista lisää toisessa ETN:n artikkelissa.

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

UPS on tärkeä osa datan tallennusta

Innovatiiviset UPS-suunnittelutekniikat tuovat sekä paremman tehokkuuden että suorituskykyä.

Lue lisää...
 
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
ETN_fi See the @MinimaProcessor presentation at ECF18: https://t.co/m1znHqgj2E
ETN_fi Cut the power in IoT processors. @MinimaProcessor at Embedded Conference Finland 2018.
 
 

ny template