JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.
  • Ericsson luopuu tehomoduuleista

    Ericsson on päättänyt myydä tehokomponentteja ja -moduuleja kehittävän Power Modules -yksikkönsä. Ostajana on elektroniikan sopimusvalmistaja Flextronicsin Flex Power -divisioona, joka kaupalla osaltaan laajentaa suunnittelupalvelujen tarjontaansa. Kauppahintaa yritykset eivät ole paljastaneet.

  • Suomalaiskodit voidaan lämmittää aurinkoenergialla

    Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan aurinkolämmityksen avulla voidaan sopivin järjestelmin tuottaa jopa neljä viidesosaa suomalaisten kotitalouksien lämmitysenergiasta. Tutkijoiden laskelmat osoittivat, että kotitalouksien lämmitysenergian vuosikulutuksesta saadaan katettua teknisestä toteutustavasta riippuen 53–81 prosenttia.

  • Sähköautot voidaan ladata lennossa

    Sähköauto on periaatteessa päästötön tapa liikkua paikasta toiseen, mutta sen lataaminen on edelleen sekä hidasta että työlästä. Stanfordin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekniikkaa, joka poistaa latauksen ongelmat.

  • Voisiko akun täyttää tankkaamalla?

    Purduen yliopiston tutkijoiden kehittämä uusi teknologia voisi tarjota helpon, edullisen ja ympäristöystävällisen latausmenetelmän sähkö- ja hybridiauton akuille. Siinä auton akusto elvytettäisiin nestemäisellä elektrolyytillä huoltoasemalla tapahtuvan tankkauksen tapaan.

  • Tiedätkö, mikä on pistotulppa?

    Sikaa sanotaan usein töpselikärsäksi, vaikka sähköinsinöörille nimitys on kauhistus: sian kärsähän näyttää pistorasialta, ei töpseliltä. Puhekielessä töpselit ja pistorasiat menevätkin välillä sekaisin, mutta alan oppimateriaalissa, käyttöohjeissa ja toimitetussa mediassa tulisi pyrkiä oikeiden ja täsmällisten termien käyttöön. Pistokytkimiin liittyvistä termeistä on olemassa kansallinen standardi SFS 5805, joka uudistui toukokuussa. Edellinen standardi oli vuodelta 1996.

  • Helsinki-Vantaalle iso aurinkovoimala

    Finavia kertoo rakentavansa Helsinki-Vantaalle Pohjoismaiden suurimman lentokentällä sijaitsevan aurinkovoimalan. Finavia on mukana eurooppalaisessa hankkeessa, jossa tavoitteena on 21 lentoaseman toiminnasta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen painaminen nollaan jo vuonna 2020.

  • Energiatehokkuus on ykkönen moottorin ohjauksessa

    Energiatehokkuuden tiukentuneet vaatimukset vaikuttavat vahvasti sähkömoottorien käyttöön eri sovelluksissa. Ohjauselektroniikan halpeneminen on tehnyt harjattomasta DC-moottorista kuluttajalaitteiden valtiaan.

  • Oululaiskeksintö mullistaa puettavien laitteiden akut

    Oulun yliopiston mikroelektroniikan tutkimusyksikössä on kehitetty lupaava materiaali, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa korvata akut erilaisissa pienitehoisissa laitteissa. Tutkija Yang Bai uskoo, että uusi materiaali saadaan toteutettua protolaitteena muutaman vuoden kuluessa.

  • Sydämentahdistin ilman johtoja ja paristoa

    Houstonilainen Ricen yliopisto on yhdessä Teksasin sydäninstituutin kanssa kehittänyt sydämentahdistimen, joka ei tarvitse paristoa. Virtaa laite saa ulkoisesta RF-lähettimestä langattomasti. Protoa esiteltiin IEEE:n mikroaaltotapahtumassa Havaijilla tällä viikolla.

  • Kotimaista varavirtaa kaikkiin älypuhelimiin

    Helsinkiläinen Wellbiit on pienelektroniikan maahantuoja, jolla on myös oma Bluebiit-tuotemerkki. Nyt yhtiö on tuonut markkinoille 5000 milliampeeritunnin varavirtalähteen, joka käy kaikkien älypuhelimien lataamiseen. Mukana on myös sovitin C-tyypin USB-liitäntään.

  • Suomalainen musta piikenno palkittiin

    Eduskunnan puhemies Maria Lohela on luovuttanut naisille suunnatun innovaatiopalkinnon Aalto-yliopiston professori Hele Savinille. Savin sai palkinnon ryhmänsä kanssa kehittämästään mustasta piikennosta, joka rikkoi vuonna 2015 nanorakenteisten aurinkokennojen hyötysuhde-ennätyksen.

  • Sähköauton kantama kasvaa 1000 kilometriin

    Sähköauto on erinomainen keksintö, mutta tällä hetkellä akusto vaatii liikaa tilaa. Sen takia autojen kantama latausten välillä jää edelleen turhan lyhyeksi. Saksalaistutkijat ovat kehittämässä akustoa, jolla sähköauton kantama kasvaa tuhanteen kilometriin. Testit alkavat jo muutaman vuoden kuluttua.

  • Aurinkosähköä kaikkiin laitteisiin

    Esineiden internetissä moni anturisolmu on kaukana sähköverkosta, joten niille pitää kehittää jokin muu virransyöttöratkaisu. Cypress Semiconductor on kehittänyt valmiin alustan, jolla anturilaitteisiin saadaan kerättyä virtaa auringonvalosta.

  • Nanojohtimilla puolet lisää tehoa aurinkokennoon

    Ruotsin Lundissa operoiva Sol Voltaics sanoo olevansa lähempänä SolFilm-aurinkokennotekniikkansa kaupallistamisessa. Sen avulla tavallisella piipohjaisella aurinkokennolla saadaan tuotettua peräti 50 prosenttia enemmän sähkövirtaa.

  • Suomalainen älylaturi on vasta alkua

    BrightCharger on suomalaista suunnittelua oleva älykäs laturi, jolle haetaan nyt joukkorahoitusta Indiegogossa. Brightchargerin perustaja ja teknologiajohtaja Harri Tiainen kertoo, että ensimmäisen polven laturi on vasta alkua. Tulossa on myös C-tyypin USB:tä tukeva versio sekä suuremman lataustehon tuova laturi suuremmille laitteille.

  • Satelliitteja voisi ohjata magneettikentillä

    Joukko NASAn fyysikoita Kennedy Space Centerissä ovat kehittäneet mielenkiintoisen vaihtoehdon ohjata satelliittien laivastoa tai pysäyttää vanhempia satelliitteja katoamasta käytöstä. Esimerkiksi vierekkäisten avaruusaluksien värähtelevät magneettikentät voivat työntää ja vetää toisiaan ja ne voivat osoittautua paremmaksi ohjausmekanismiksi kiertoradalla kuin pienet ohjaussuuttimet, jotka kuluttavat mukana kuljetettavaa polttoainetta.

  • Litiumrikkiakku askeleen lähempänä

    Teoriassa, litiumrikkiakut voivat antaa huomattavasti enemmän energiaa kuin nykypäivän litiumioniakut, mutta nykyiset kokeilumallit osoittavat selvää kapasiteetin menetystä vain muutaman lataussyklin jälkeen. Tästä syystä tutkijat ympäri maailmaa pyrkivät kehittämään katodimateriaaleja, jotka voivat kemiallisesti tai fysikaalisesti rajoittaa eli kapseloida polysulfideja.

  • Litium-metalliakun ongelma ratkaistu

    Metallipohjaiset litiumakut olisivat tehokkaampia kuin nykyiset litiumioniakut, mutta niiden ongelma on ollut eräänlaisten "viiksien" kasvaminen elektrolyyttiin latausprosessin aikana. Tämä uhkaa aiheuttaa akussa oikosulun ennen pitkää. Nyt ongelma on ratkaistu Rice-yliopistossa.

  • Uusi akku kestää 15 kertaa nykyakkuja pidempään

    Japanilainen materiaalitieteiden instituutti NIMS (National Institute for Materials Science) sanoo kehittäneensä akun, jonka kapasiteetti on 15 kertaa nykyisiä litiumioniakkuja suurempi. Akku perustuu litiumin ja ilman yhdistelmään. Tutkijat keksivät käyttää hiilinanoputkia elektrodimateriaalina.

  • Erittäin tarkka anturi virranmittaukseen

    Sveitsiläinen LEM hyödyntää Fluxgate-teknologiaa uudella tavalla erittäin tarkkaan ja matalakohinaiseen virranmittaukseen yli laajan lämpötila-alueen toimivassa anturissa. Suljetun silmukan Fluxgate-anturi mittaa DC-, AC- ja pulssivirtoja jopa 2000 ampeerin asti.

Ilmoittaudu mukaan ECF2018-tapahtumaan

ETN järjestää toisen kerran Embedded Conference Finland -tapahtuman. Tällä kertaa aiheina ovat IoT ja tekoäly. Tapahtuma järjestetään Pasilassa 12.huhtikuuta. Luvassa on keynote-puheita, paneelikeskustelu AI:n merkityksestä sekä mielenkiintoisia teknisiä esityksiä.

Kävijöille tapahtuma on ilmainen. Rekisteröidy heti mukaan, sillä paikkoja on rajoitetusti. Mukaan pääset ilmoittautumalla
täällä
.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteesta
www.embeddedconference.fi.

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

Kelluvat mittauskanavat avainasemassa

Modernit puolijohteet mahdollistavat aikaisemmin saavuttamattomissa olleet hyötysuhteet ja tehotiheydet. Samanaikaisesti ne asettavat tehoelektroniikan kehittämisessä käytettäville testaus- ja mittauslaitteille suurempia vaatimuksia. Kelluvilla mittauskanavilla varustetut oskilloskoopit ovat ihanteellisia mittauslaitteita, jotka tarjoavat laajan kirjon laboratoriotason oskilloskoopin analysointimahdollisuuksia.

Lue lisää...
 
ETN_fi Nopeaa wifiä metrossa? 1.25Gbps Wi-Fi for tube trains https://t.co/2kXcuq8RsZ
ETN_fi RT @nokia: Nokia and China Unicom deploy AirGile cloud-native core network to enable new #VoLTE and #VoWiFi services in China. The network…
ETN_fi Helsinki wants to become the smartest city in the world. See https://t.co/bZTM7Z5JS5 #100lasissa
ETN_fi The 1st ever official roaming groupcall between Finnish VIRVE and Nodnett of Norway. See https://t.co/WryGLaLGkq @erillisverkot
 
 

ny template