JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.
  • Työkalu nopeuttaa sähkösuunnittelua

    Schneider Electric on julkistanut pienjänniteverkon laskentaan ja kojevalintaan tarkoitetun Ecodial Advance Calculation -ohjelmiston, jonka avulla voi jo suunnitteluvaiheessa optimoida sähköverkon laskennan, sähköasennuksen ja projektikustannukset. Ohjelmisto soveltuu sekä uusien sähköasennusten suunnitteluun että olemassa olevien asennusten laajentamiseen.

  • Langoista kudottu akku

    Kiinalaisten Hong Kongin ja Shenzhenin yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet langoista kudotun sinkki-ioniakun, joka on vedenpitävä sekä joustava ja venyvä. Ryhmä kehräsi hiilinanoputkikuituja langoiksi, joista osa päällystettiin sinkillä anodin muodostamiseksi ja toinen osa magnesiumoksidilla katodiksi. Nämä kaksi kappaletta kierrettiin sitten kaksoiskierteeksi ja päällystettiin polyakryyliamidielektrolyytillä ja koteloitiin silikoniin.

  • ABB:ltä maailman ensimmäinen digitaalinen muuntaja

    ABB aikoo mullistaa sähköverkkojen muuntoasemat. Yhtiö on esitellyt maailman ensimmäisen digitaalisen muuntimen. Ability-muunnin esiteltiin Hannoverin teollisuusmessuilla.

    ABB:n mukaan kaikki sen tehtailta valmistuvat muuntimet ovat pian digitaalisia. Ne mahdollistavat laitteiston etämonitoroinnin ja data-analytiikan reaaliajassa verkon yli. Tämä johtaa parempaan kuvaan sähköverkon toiminnasta.

  • Elektroniikan hukkalämpöä voi muuntaa sähköksi

    Berkeleyn yliopiston tutkijat Kaliforniassa ovat kehittäneet ohutkalvojärjestelmää, jota voidaan käyttää erilaisiin alle sadan Celsius-asteisen hukkalämmön keruuseen. Kehitetty ohutkalvojärjestelmä toimii pyrosähköisenä energiamuuntimena, jossa energiamuunnos toimii parhaiten hyödyntämällä termodynaamisia syklejä.

  • Litium- ja natriumanodi kasvattavat varauskykyä

    Litiumioniakkujen varauskykyä rajoittavia grafiittianodeja pyritään korvaaman litiumilla tai natriumilla. Ikävä kyllä alkalimetallit ovat hyvin reaktiivisia perinteisten akkuelektrolyyttien kanssa, mikä voi johtaa dentriittien muodostumiseen. Nyt ongelmaan on löytynyt ratkaisu.

  • Läpimurto litiumionin korvaavassa suola-akussa?

    Korealaisessa KAIST-tutkimuskeskuksessa on jo pitkään tutkittu natriumia akkujen mahdollisena materiaalina. Kyse on siis periaatteessa erittäin turvallisesta suolaioniakusta. Nyt KAISTin (Korea Advanced Institute of Science and Technology) tutkijat ovat kehittäneet kuparisulfidianodin, joka voi mahdollistaa tekniikan kaupallistamisen.

  • Tutkimuslaitos kehitti nopeamman litiumioniakun

    Litiumioniakku on tällä hetkellä esimerkiksi sähköautojen voimanlehteiden valtavirta. Belgialaisessa IMEC-tutkimuskeskuksessa on kuitenkin kehitetty tekniikka, jolla akut saadaan latautumaan nopeammin ja niiden tehotiheys kasvaa samalla merkittävästi.

  • Perovskiittikennojen elinikä voidaan 10-kertaistaa

    Uudenlaiset perovskiittiin perustuvat aurinkokennot menettävät tehoaan, koska niiden ikääntyessä elektrolyytti vaalenee, ja sähköiset varaukset eivät liiku kennossa enää kunnolla. Ikääntymistä pystytään seuraamaan ja ennustamaan täsmällisesti valokuvaamalla aurinkokennoja.

  • Magnesiumakun tärkein ongelma ratkaistu

    National Renewable Energy Laboratory (NREL) tutkijat ovat löytäneet uuden lähestymistavan vedettömän magnesium-metalliakun kehittämiseksi. Tutkijoiden kehittämä menetelmä mahdollistaa magnesiummetallin käänteisen kemian korroosioimattomassa karbonaattipohjaisessa elektrolyytissä. Ideaa on myös testattu protokennostossa.

  • Korkean hyötysuhteen regulaattori alle neliösentillä

    Analog Devicesin tejolähdepuoli eli entinen Linear on esitellyt mikromoduulin akkukäyttöisten ja optisten laitteiden tehonsyöttöön. LTM4661-regulaattori on pakattu 6,25 x 6,25 x 2,42 millin BGA-koteloon, joten yksipuolisella piirikortilla se vie tilaa alle yhden neliösentin. Kaksipuolisella aaa tarvitaan alle puoli neliösenttiä.

  • Uusi ennätys: Kolmasosa auringonvalosta sähköksi

    Saksalaisen Fraunhofer-instituutin aurinkoenergian tutkimuslaitos ilmoittaa yltäneensä piipohjaisessa aurinkokennossa 33,3 prosentin hyötysuhteeseen. Rakenne on moniliitospohjainen (multi-junction) ja tutkimustyön tulokset julkaistiin Nature Energy -lehden uusimmassa numerossa. Lukema on uusi ennätys piipohjaisissa aurinkokennoissa.

  • Uusi rakenne tuo litiumilma-akut käyttöön

    Illinoisin yliopiston tutkijat Chicagossa ja Argonnen kansallisessa laboratoriossa ovat suunnitelleet uuden litium-ilma-akun, joka toimii normaalissa ilmassa ja joka toimi edelleen ennätyksellisen 750 lataus/purkausjakson jälkeen. Litium-ilma-akkujen uskotaan pystyvän jopa viisinkertaiseen energiakapasiteettiin kuin nykyiset litiumioniakut. Monet esteet ovat kuitenkin hidastaneet niiden kehitystä.

  • Läpimurto: litiumrikki korvaa litiumioniakut

    Kaikkien tuntemat litiumioniakut syöttävät virtaa älypuhelimiimme, mutta useimpien mielestä liian vähän aikaa. Siksi tutkijat ovat työstäneet litiumrikkiakkuja. Nyt niiden yleistymisen tiellä olevat esteet on onnistuttu poistamaan.

  • Maxim kutisti kytkinregulaattorin

    Perinteisen kytkinregulaattorin ominaisuudet minikokoisen LDO-regulaattorin koossa. Näin mainostaa Maxim Integrated uusia Himalaya-sarjan DC-DC-muuntimiaan.

  • Isot litiumakut halutaan kerätä talteen

    Suurikokoisille litiumakuille halutaan luoda valtakunnallinen keräysjärjestelmä. Akkujen keräystä on pilotoitu viime vuonna Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla pilotoitiin viime vuonna muun muassa sähköpyörissä ja tasapainoskoottereissa seitsemässä eri pisteessä. Puolen vuoden pilotin aikana akkuja palautettiin alle sata.

  • Maailman pienin regulaattori

    Toshiba Electronics Europe on ryhtynyt toimittamaan asiakkailleen uutta LDO-regulaattoria, jota se kehuu markkinoiden pienimmäksi. TCR15AG-sarjan regulaattorit tuottavat 1,5 ampeerin virtaa WCSP6F-kotelosta, jonka mitat ovat vai 1,2 x 0,8 x 0,3 milliä.

  • Läpimurto litium-metalliakuissa: kapasiteettia 10 kertaa lisää

    Litium-metalliakkuihin voisi varastoida jopa 10 kertaa enemmän varausta kuin nykyisiin litiumioniakkuihin, mutta niissä on ollut iso ongelma: purkaus- ja latausjaksojen aikana litium jakautuu elektrodeihin epätasaisesti, mikä lyhentää niiden elinikää. Nyt amerikkalaistutkijat kehuvat ratkaisseensa ongelman.

  • Sähköautojen lataussuositus päivittyi

    Sähköalan standardointijärjestö Sesko ry:n sähköautojen lataussuosituksesta on julkaistu uusi, päivitetty versio. Uusi lataussuositus on luettavissa ja vapaasti levitettävissä järjestön verkkosivuilla sekä tulostusta varten pdf-versiona.

  • Natriumioniakku voi mullistaa sähkön varastoinnin

    Tutkijat ovat löytäneet mangaanin kemiallisen tilan, joka mahdollistaa tehokkaan ja edullisen natriumioniakun valmistamisen. Jo 90 vuotta sitten ehdotettu idea pystyy nopeasti ja tehokkaasti varastoimaan ja jakamaan aurinkopaneeleiden ja tuuliturbiinien tuottaman energian sähköverkon yli.

  • Tehokasta säätöä pienessä moduulissa

    Analog Devicesin tehodivisioona eli entinen Linear on esitellyt mikromoduulin, jolla voidaan reguloida kovalla hyötysuhteella kahta 15 ampeerin tai yhtä 30 ampeerin syöttöä. BGA-koteloidun moduulin lämmönjohto-ominaisuudet ovat erinomaiset, joten se käy hyvin viileänä.

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template