JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.
  • Ilma-akku taas askeleen lähempänä

    Litium-happiakku on yksi lupaavista uusista akkutekniikoista ja nyt Waterloon yliopiston kemistit ovat menestyksekkäästi ratkaisseet kaksi niihin liittyvää haasteellisinta ongelmaa. Tutkimusprosessissa syntyi akku, jolla on lähes sataprosenttinen coulombinen tehokkuus eli virtatehokkuus.

  • Tamperelainen MSc toimittaa akustovaraajat suurnopeusjuniin

    Tamperelainen MSc Traction Oy suunnittelee ja toimittaa uudet akustovaraajat saksalaisiin Deutsche Bahnin liikennöimiin ICE3-suurnopeusjuniin. DB on maailman suurin rautatieyhtiö. Toimitussopimus laajentaa MSc Tractionin osuutta ICE3-junien tekniikassa merkittävästi ja on tunnustus suomalaiselle kiskokaluston tehoelektroniikkaratkaisujen huippulaadulle.

  • Syttynyt litiumakku sammuu suurella vesimäärällä

    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on julkaissut oppaan litiumioniakkujen turvalliseen käyttöön. Ohjeiden mukaan akkujen latautumista kannattaa valvoa ja virransyöttöön kannattaa käyttää vain tuotteelle tarkoitettua laturia.

  • Valoa sähköksi piitä tehokkaammin

    Belgialaisessa mikroelektroniikan IMEC-tutkimuskeskuksessa on kehitetty perovskiittiä ja piitä yhdistävä aurinkokenno, joka yltää 27,1 prosentin hyötysuhteeseen konversiossa. Uutuusrakenne siis muuntaa auringonvaloa sähköksi tehokkaammin kuin mikään pelkästään piihin perustuva aurinkokenno.

  • Moottorinohjauksen suunnittelusta yhä helpompaa

    Automaation etuja halutaan hyödyntää yhä useammilla aloilla. Tämä taas kasvattaa merkittävästi sähkömoottorien ja niiden ohjausjärjestelmien kysyntää. Suunnittelijoiden haasteena on luoda innovaatioita yhä nopeammassa kehitysaikataulussa, mikä tekee oikeantyyppisen ohjausjärjestelmän valinnasta ensiarvoisen tärkeää.

  • Litiumakkujen teho kasvaa kaksinkertaiseksi

    Litium on suosittu, mutta hankala materiaali akkuihin. Michiganin yliopiston tutkijat ovat nyt onnistuneet kehittämään litiumakun, joka varauskapasiteetti on kaksinkertainen nykyakkuihin verrattuna. Kaksi kertaa enemmän virtaa on iso mullistus. Käytännössä se tuplaisi sähköautojen kantaman yhdellä latauksella tai saisi älypuhelimen toimimaan kaksi päivää yhdellä latauksella nykyisen yhden sijaan.

  • Tampereella kehitetään edullisempia väriaineherkistettyjä aurinkokennoja

    Väriaineherkistetyt aurinkokennot ovat lupaava vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden Royal Society Open Science -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan olisi mahdollista korvata niissä nykyisin käytetty titaanidioksidi edullisemmalla ja ympäristöystävällisemmällä sinkkioksidilla.

  • Virtausakku voi ratkaista uusiutuvan energian varastoinnin

    Virtausakkuja on pitkään pidetty todennäköisenä ehdokkaana uusiutuvien energialähteiden tuottaman sähkön varastoinnille. Tähän asti sellaisia nesteitä, jotka voivat tuottaa sähkövirtaa on rajoittanut niistä saatavan energian määrä. Ne ovat myös vaatineet erittäin korkeita lämpötiloja tai erittäin myrkyllisiä tai kalliita kemikaaleja toimiakseen. Stanfordin tutkijoiden kehittämä uusi materiaalien yhdistelmä voi auttaa kehittämään akkuja, jotka pystyvät varastoimaan tuuli- tai aurinkoenergialla syntyviä suuria energiamääriä. Kehitystyön myötä uusi tekniikka voisi tuottaa energiaa sähköverkkoon nopeasti, kustannustehokkaasti ja tavanomaisissa lämpötiloissa.

  • Perovskiitti ohittaa piin aurinkokennoissa

    Organometallisia perovskiittisia absorbointikerroksia pidetään erityisen kiinnostavina uudeksi materiaaliluokaksi aurinkokennoihin. Nyt ryhmä, jota johtavat Dieter Neher Potsdamin yliopistossa ja Thomas Unold HZB:ltä, on onnistunut määrittämään tehokkuutta ratkaisevasti rajoittavat hävikkiprosessit perovskiittisissä aurinkokennoissa.

  • IoT-laitteelle virtaa piinanolangoilla

    Kohti IoT-teknologiaan perustuvaa yhteiskuntaa mentäessä miniatyrisoituja lämpösähkögeneraattoreita kaivataan erityisesti kannettaviin kulutuselektroniikan laitteisiin. Yhtenä lupaava lämpösähköisenä materiaalina on noussut esiin piin nanolangat. Niillä on suhteellisen alhainen lämmönjohtavuus, mutta hyvä sähkönjohtavuus.

  • Elektroninen sulake suojaa 48 voltin järjestelmät

    Autojen sähköistymisen edetessä 12 voltin järjestelmät ovat tulleet käytettävyytensä rajoille, kun yhä useammat ajoneuvon mekaaniset toiminnot halutaan suorittaa sähköisesti. 48 voltin sähköjärjestelmän käyttöönotto tarjoaa käyttäjille enemmän suoritustehoa, mutta korkeampi toimintajännite vaatii myös uudenlaisia suojausratkaisuja.

  • Uusiin materiaaleihin perustuva akku latautuu huippunopeasti

    Akku koostuu karkeasti ottaen positiivisesta ja negatiivisesta elektrodista sekä elektrolyytistä. Mitä nopeammin ionit saadaan siirtymään negatiivisesta elektrodista positiiviseen, sitä nopeammin akku latautuu. Englantilaistutkijat työstävät akkua, joka latautuisi merkittävästi nykyakkuja nopeammin.

  • Mikromoduuli syöttää virtaa ledeille

    Analog Devicesin Power by Linear -osasto on esitellyt uuden mikromoduulin erityisesti ledien tehonsyöttöön. LTM8005-moduuliin on pakattu DC/DC-ohjain, tehokytkin, Schottky-diodi ja resistori, kaikki pieneen 9 x 11,25 x 2,22 -milliseen BGA-koteloon.

  • Panasonic tarjoaa akuille kolmen vuoden takuun

    Panasonic ryhtyy ensimmäisenä valmistajana tarjoamaan mobiililaitteidensa akuille edullisesti hinnoitellun kolmen vuoden takuuta. Toughbook- ja Toughpad-laitteiden akkutakuu sisältää ohjelmiston akun seurantaan, automaattiset hälytykset sähköpostitse akun kunnon heikentyessä, ja uuden akun toimittamisen tarvittaessa.

  • Kontti ratkaisee sähkönsyötön ongelmat

    Eaton on esitellyt häiriöttömään sähkönsyöttöön uudenlaisen konttiratkaisun, joka yhdistää generaattorin ja UPS-laitteen. UPSG-kontti pitää niin datakeskuksen palvelimet kuin lääketieteen kuvantamislaitteet toiminnassa, tarvittaessa jopa yli 10 tunnin varakäyntiajalla.

  • Otaniemessä testataan älykästä energiaa

    Business Finland on myöntänyt lähes viiden miljoonan euron rahoituksen Otaniemen älykkään ja joustavan energiajärjestelmän testialustan kehittämiseen.  Espoon Otaniemen testialusta rakentuu Nokian 5G-verkon ympärille hyödyntäen sen tuomat mahdollisuudet nopeaan tiedonsiirtoon.

  • Lämpöä sähköksi nanolangoilla

    Englantilaisen Warwickin yliopiston tutkimuksen mukaan lämpöä voidaan muuttaa sähköksi tehokkaammin käyttämällä atomin ohuita nanolankoja. Warwickin fysiikan laitoksen tutkijat yhteistyössä Cambridgen ja Birminghamin yliopistojen kanssa ovat havainneet, että tehokkaimmat lämpösähköiset materiaalit voidaan toteuttaa muotoilemalla ne ohuimmiksi mahdollisiksi nanolangoiksi.

  • Aalto-yliopistossa tutkitaan taipuisia aurinkokennoja

    Taipuisa aurinkokenno ratkaisisi sähkönsyötön ongelmat monessa laitteessa. Tämä kuitenkin edellyttää, että kennojen kaikkia komponentteja voidaan valmistaa suurissa volyymeissä. Tätä selvitetään Aalto-yliopiston ja Montrealin yliopiston tutkijoiden yhteishankkeessa.

  • Suomi on sähköautoilun kehitysmaa

    Suomi kehuu usein olevansa teknisen kehityksen kärjessä eri sektoreilla, mutta on yksi selkeä alue, jossa jäämme selvästi muista vertailumaista jälkeen. Meillä on tolkuttoman vähän sähköautoja. Meiltä puuttuvat edelleen selvät rahalliset kannustimet sähköauton hankintaan.

  • Galliumnitridi tulee tehoelektroniikkaan

    Nürnbergissä on käynnissä tehoelektroniikan PCIM-messut ja sieltä tulee nyt jatkuvalla syötöllä tuotejulkistuksia. Yksi merkittävimmistä uutisista tuli saksalaiselta Infineonilta, joka kertoi ryhtyvänsä valmistamaan volyymeissä CoolGaN-komponentteja vuoden loppuun mennessä.

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

Mitä IoT-rauta vaatii?

Pärjätäkseen IoT-markinoilla laitevalmistajien täytyy oppia innovoimaan nopeammin. IoT-sovelluksien kirjo on loppumaton ja menestyvät yritykset antavat kehittäjilleen mahdollisuuden jatkuvasti tunnistaa ja toteuttaa uusia ja yhä hyödyllisempiä tapoja valjastaa käyttöön antureita, monitoroida erityyppistä dataa ja ohjata laitteiden ekosysteemejä.

Lue lisää...
 
ETN_fi Viranomaisverkko Virveen tulee mobiililaajakaista ensi vuonna. Kumppanioperaattorikin selviää kilpailutuksessa v. 2… https://t.co/TtNorpIQy2
ETN_fi Ensimmäinen AVR-pohjainen Arduino-kortti. Lisätietoja Mouserilta. https://t.co/7yazvkOkV1
ETN_fi Nokialle 2+ mrd euron sopimukset kiinalaisoperaattorien kanssa. https://t.co/LJ6OPq0kb7
ETN_fi Mercedes voittaa jatkossa F1- ja sähköformulakisoja On Semin tehonhallintatekniikalla. VB77 for WDC in 2019! https://t.co/EjpdlTQwop
ETN_fi Beneq's transparent Lumineq matrix displays just got a lot bigger. See https://t.co/FDvZwrVGId
 
 

ny template