JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Tulevaisuudessa robotit pystyvät työskentelemään turvallisesti ihmisten kanssa tuotantolinjalla. Automaatioyritys Omron on jo alkanut kehittää teknologiaa, jolla robotti saadaan tietoiseksi rajoistaan, minkä lisäksi kehitteillä on uusia näkökulmia robottiturvallisuuden mahdollisiin ongelmiin.

Omronin kehittämä pingisrobotti on tästä kehityksestä hyvä esimerkki. Se kykenee pitkäkestoisiin pallotteluihin ihmisvastustajaansa vastaan – robotti palauttaa pallon täsmälleen oikeaan kohtaan sellaisella nopeudella, että pallo on helppo lyödä takaisin.

Robotti kykenee tähän siksi, että se ei reagoi vasta pallon nähdessään vaan ennakoi pallon lentoradan ja nopeuden sekä pallon sijainnin vastustajan liikkeiden perusteella.

Robotissa yhdistyvät Omronin integroitu konenäköteknologia ja tekoäly, joka ennakoi vastustajan aikeet. Näin saavutetaan uusi ja entistä tuotteliaampi koneiden ja ihmisten välinen vuorovaikutussuhde – koneet eivät pelkästään suorita ennalta ohjelmoitua toimintoa vaan mukautuvat ihmisen ajatuksiin ja liikkeisiin säätäen omia liikkeitään vastaavasti. Näin voi alkaa uusi ihmisten ja robottien välisen yhteistyön aikakausi, jossa robotit voivat työskennellä ihmisten rinnalla samoissa tiloissa – ilman tavanomaisia suojuksia ja turvaesteitä.

Pingisrobotti ja sen tunnistustaidot osoittavat, että uudenlainen robotisoitu tulevaisuus on lähempänä kuin arvaammekaan. Tämä on esimakua siitä, millaista ihmisten ja koneiden välinen yhteistyö työpaikalla voi parhaimmillaan olla.

Perinteisen automaatioteknologian ja nykyaikaisten teollisuusrobottien väliset eroavaisuudet muuttuvat jatkuvasti pienemmiksi. Robotit ja konenäköjärjestelmät parantavat konevalikoiman osien keskinäistä yhteensopivuutta. Eilispäivän itsenäisenä tuotantokoneena markkinoitu laite muuttuu nyt alijärjestelmäksi saumattomasti yhdessä toimivan konekokoonpanon osana. Näin laitteet voivat käyttää samaa ohjausnäyttöä, valvoa samoja turvallisuusmuuttujia ja mukautua muuttuviin olosuhteisiin.

Lisäksi laitteet mittaavat energian kokonaiskulutusta ja laitteiston hyötysuhdetta ja tehokkuutta sekä toimivat yhtenäisenä älykkäänä järjestelmänä, joka on tietoinen ihmisen läsnäolosta vuorovaikutuksen aikana.

Roboteilla modulaarisia tuotantolinjastoja

Nämä hyödyt ovat entistä paremmin niin pienten kuin keskisuurtenkin laitevalmistajien käytettävissä. Omronin automaatioratkaisuissamme robotti luetaan moduuliksi useista moduuleista koostuvassa järjestelmässä. Tuotantolinjan modulaarinen lähestymistapa antaa asiakkaille mahdollisuuden suunnitella täydellisen linjaston yhdistämällä eri laitteita toisiinsa.

Robotti- ja konenäköteknologia integroi nykyiset ja uudet tuotantoprosessit saumattomasti – huolimatta siitä, kuuluuko laite esimerkiksi pakkausprosessissa ensisijaiseen, toissijaiseen vai lopulliseen vaiheeseen. Laitevalmistajat voivat toteuttaa aiemmin vain erikoisosaajille kuuluneet tehtävät täsmälleen samoilla ohjelmointityökaluilla.

Integroitu koneautomaatio-ohjain kaiken keskipisteenä

Nykyaikaisessa koneautomaatio-ohjaimessa yhdistyy liikkeenohjaus, logiikkaohjaus, konenäkö, robotiikka, I/O, turvallisuustoiminnot, tiedonhallinta, verkkotoiminnot ja laitteen visualisointi. Kaikkien osa-alueiden ohjelmointi tapahtuu vieläpä samassa ohjelmointiympäristössä. Tämä helpottaa ja nopeuttaa kehitystyötä ja antaa avaimet innovatiisempaan työskentelyyn. Robottikinematiikan integrointi pääkoneohjaimeen on myös tärkeä erottautumistekijä laitevalmistajille, jotka haluavat optimoida laitteensa suorituskyvyn ja kustannukset. Omronin NJ-koneautomaatio-ohjain kehitettiin juuri tähän tarkoitukseen. Se on avoin järjestelmä, joka sisältää kaikki edellä mainitut osa-alueet ja sillä voidaan ohjata jopa kahdeksaa robottia samanaikaisesti. Siitä on monia hyötyjä niin laiterakentajalle kuin loppuasiakkaalle. Kehitystyö on nopeaa kun kaikki ohjelmointi ja asetukset tehdään samassa ympäristössä ja se säästää arvokasta lattiatilaa tuotannosta kun ei tarvita erillistä ohjainta jokaiseen toimintoon. NJ koneautomaatio-ohjaimella pääsee myös suoraan ilman erillistä PC:tä tietokantoihin ja tuotannonohjausjärjestelmiin nopeasti ja luotettavasti. Tämä avaa myös mahdollisuuden teollisen internetin käyttöönottoon tuotannossa.

Robotiikka luo teollisen tuotannon tulevaisuuden

Robotiikka tulee varmasti muuttamaan teollisuutta kustannustehokkaammaksi, joka auttaa sen pysymisen yhä lähempänä lopputuotteen markkinoita. Tuotannon siirtäminen halpatyövoiman perässä ei enää ole tulevaisuudessa tarpeen ja tehtaan työvoimaa voidaan yhä enemmän hyödyntää mielekkäämmissä ja tuottavimmissa tehtävissä. Investoimalla robotiikkaan ja automaatioon yrityksillä on mahdollisuus pysyä kehityksen ja kilpailukyvyn kärjessä. Robotisaatio leviää jo kovaa vauhtia myös niin sanotuissa halpatyövoiman maissa, kuten Kiinassa, joka on kaikista nopeimmin kasvava robotiikan markkina-alue tällä hetkellä.

Työvoimakustannusten kasvu ja globaali kilpailutilanne aiheuttavat paineita tehostaa tuotantoa. Robotti ei myöskään pelkästään korvaa ihmistä vaan se on yhä useammin, yhdessä konenäön kanssa, välttämättömässä roolissa kun halutaan pystyä vastaamaan eri direktiivien ja säännösten haasteisiin. Varsinkin auto-, lääke- ja elintarviketeollisuudessa turvallisuus- ja laatuvaatimukset kasvavat vuosi vuodelta tiukemmiksi, jolloin ihmisen työpanos ei enää pysty niihin vastaamaan. Myös tämän vuoksi siellä, missä työvoima on halpaa, joudutaan automatisoimaan tuotantoa robottien avulla. Suomen yksi kilpailuetu on laaja ja hyvä insinööriosaaminen, jota hyödyntämällä meillä on mahdollisuus pysyä globaalin kilpailun kärjessä. Jälkikäteen kilpailukyvyn kurominen kiinni on selkeästi hankalampaa, joten investointien aika on nyt.

Lisätietoa löytyy Omronin verkkosivuilta.

Tiedätkö, mikä on pistotulppa?

Sikaa sanotaan usein töpselikärsäksi, vaikka sähköinsinöörille nimitys on kauhistus: sian kärsähän näyttää pistorasialta, ei töpseliltä. Puhekielessä töpselit ja pistorasiat menevätkin välillä sekaisin, mutta alan oppimateriaalissa, käyttöohjeissa ja toimitetussa mediassa tulisi pyrkiä oikeiden ja täsmällisten termien käyttöön. Pistokytkimiin liittyvistä termeistä on olemassa kansallinen standardi SFS 5805, joka uudistui toukokuussa. Edellinen standardi oli vuodelta 1996.

Lue lisää...

Kuinka älykellon tehopiiri kutistetaan?

Yleisin puettava laite on älykello tai fitnessranneke. Niiden arkkitehtuuriin kuuluu toiminnallisia lohkoja, kuten ympäristön ja biometrinen aistiminen, langaton yhteys ja mikro-ohjain. Tämä on johtanut uuden standardin tehokomponentin, microPMIC-piirin kehittämiseen, joka tuottaa anturien, radioiden ja prosessorin vaatimat erilaiset tehosyötöt. Se säästää aikaa, tilaa ja kustannuksia.

Lue lisää...
 
ETN_fi RT @Kwikman: World's first autonomous maritime ecosystem, Sauli Eloranta Rolls-Royce #ddayfi #RebootFinland https://t.co/DopdH7pzQ3
ETN_fi RT @Kwikman: Invitation to build world's first level 5 self driving system #ddayfi #RebootFinland https://t.co/CueAUztf0m
ETN_fi RT @AutomatedbusFI: Pekka Möttö , CEO of @Tuupapp is explaining how to build #Maas for customers #ddayfi #RebootFinland https://t.co/ZuBrx0
ETN_fi 4K-elokuvaa langattomasti. @latticesemi delivers first #4K UHD wireless video solution in the 60 GHz band. https://t.co/coXt8e30Ju
ETN_fi Ethernet is an old man :). 44 years old to be exact. https://t.co/bLmLWpHiWg