JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

V2X ja esineiden internet ovat autojen seuraava teknologinen taistelukenttä. Se, miten otamme ensimmäiset kriittiset askeleet nyt määrittelee, miten nopeasti pääsemme täysin automatisoituihin robottiautoihin.

Autonvalmistajat ovat siirtyneet halogeeni- ja hehkulampuista ledeihin. Takavalot, suuntavilkut, ajovalot, sumuvalot, huomiovalot, jarruvalot ja jopa kuskin apujärjestelmien infrapunavalaistus voidaan kaikki toteuttaa ledeillä. Näissä valon ohjaus, luotettavuussa, tehonkulutus, estetiikka ja ylipäätään valaistuksen kirkkaus ovat parempia. Näillä eri järjestelmillä on hyvin erilaiset ohjausvaatimukset ja tarve erilaisiin piiritoteutuksiin, jotta joka sovelluksessa saataisiin käyttöön kaikki mahdolliset hyödyt.

Peruspuhelimissa tarvitaan huolellista tasapainoa suorituskyvyn, tehonkulutuksen ja hinnan välillä. ARM Cortex-A35-prosessori 64- ja 32-bittisine tiloineen vastaa näihin haasteisiin hienosti.

Suunniteltaessa valolähdettä optisten anturien testaukseen on huomioitava useita seikkoja. Laitteen tulisi olla helposti muunneltavissa ja perustua standardikokoisiin ledeihin. Lisäksi valovoiman pitää olla helposti säädettävissä takaisinkytkentäanturien avulla. Lämmönhallinnan vuoksi toimintavirran tulisi olla vähäinen. Mekaniikka kannattaa suunnitella niin, että optisten diffuusorilevyjen ja välikappaleiden lisääminen valolähteen ja testattavan kohteen välille on helppoa.

Bluetooth Low Energy on avainasemassa esineiden internetin menestyksessä ja siitä on tullut IoT-sovellusten de facto -standardi. Sitä käytetään puettavissa laitteissa, mutta yhä enemmän myös kotiautomaation sovelluksissa.

CPLD-piirien (Complex Programmable Logic Device) arkkitehtuurissa on tapahtunut viime vuosina lukuisia muutoksia, jotka laajentavat huomattavasti tämäntyyppisten komponenttien sovellusalaa ja hämärtävät CPLD- ja FPGA-piirien välistä rajaa.

Esineiden internet lupaa avata yrityksille paljon uusia mahdollisuuksia uusien ja jännittävien palvelujen muodossa. Laitekirjon ja bisnessalaisuuksien liittyessä nettiin tarvitaan kuitenkin ankaraa ja luotettavaa tietoturvaa.

Lähes mitä tahansa teholähteitä voi kytkeä rinnakkain, mutta joskus se vaatii useiden ulkoisten komponenttien käyttämistä. Käyttäjän on tunnettava tarkasti kunkin laitteen ominaisuudet, eikä yhdistelmällä aina päästä yhtä hyvään suorituskykyyn kuin isommalla yksittäisellä teholähteellä.

Molemmin päin liitäntäänsä istuva C-tyypin USB-liitin yksinkertaistaa tietokoneiden ja ulkoisten laitteiden tapaa siirtää dataa ja virtaa molempiin suuntiin. USB-C-ekosysteemi on käynnistämässä aikakautta, jossa jokainen laite tarvitsee vain yhden pienen kaapelin.

Tiellä pysyminen, pysäköinti, ajaminen ruuhkissa. Uusimmat ADAS-tekniikat (Advanced Driver Assistance Systems) pystyvät jo kaikkeen tähän. Tulevat järjestelmät suorittavat kasvavan joukon tehtäviä kuljettajan puolesta. Monia haasteita pitää kuitenkin ratkaista ennen kuin robottiautosta tulee todellisuutta.

Tulevaisuudessa robotit pystyvät työskentelemään turvallisesti ihmisten kanssa tuotantolinjalla. Automaatioyritys Omron on jo alkanut kehittää teknologiaa, jolla robotti saadaan tietoiseksi rajoistaan, minkä lisäksi kehitteillä on uusia näkökulmia robottiturvallisuuden mahdollisiin ongelmiin.

Kehittyneet kuljettajan apuvälineet (ADAS, Advanced Driver Assistance Systems) lisäävät autolla ajamisen turvallisuutta, mutta joissakin tapauksessa ne saavat auton ajamaan itsestään. Tätä laki ei salli, joten autojen pitää tunnistaa, milloin kuljettajan kädet ovat ratilla. Tähän avuksi on tulossa älypuhelinten kosketusnäytöiltä tuttu kapasitiivinen aistiminen.

Mikro-ohjaimeen integroitu LCD-näytönohjain tarjoaa suoraviivaisen tavan ohjata nestekidepaneelia. Sisäinen biasointi, kontrastinsäätö ja tehonsäästöpiirit poistavat ulkoisten komponenttien tarpeen. Suunnittelijat voivat joustavasti hyödyntää näitä ominaisuuksia tinkimättä näytön laadusta.

Kun Microchip meni pörssiin vuonna 1993, monet asiantuntijat sanoivat että 8-bittinen oli kuollut. Kuitenkin 20 vuotta myöhemmin 8-bittiset ovat edelleen suurin mikro-ohjainten markkina rahassa mitattuna.

Pariston autonomia – siis sen itsenäisyys ja toiminta-aika - on keskeinen kysymys kaikissa puettavissa ja esineiden internetiin kytketyissä laitteissa. Käyttäjät eivät halua ladata paristoja jatkuvasti, ja jaetussa anturiverkossa jatkuva paristojen vaihtaminen tai uudelleenlataaminen voi olla hyvin epäkäytännöllistä jos ei peräti mahdotonta. Kuvittele, millaista on vaihtaa sillan betonipylvääseen kiinnitetyn rasitusanturin nappiparisto.

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Koko järjestelmää voidaan simuloida kerralla

Simulointi on perusedellytys monimutkaisen järjestelmän onnistuneelle suunnittelulle, kehittämiselle ja testaamiselle. Yhdistämällä Wind Riverin Simicsin kaltainen tietokoneen simulointiohjelmisto fyysisen järjestelmän ja ympäristön simulaatioon voidaan koko järjestelmän kattavia testejä ajaa täysin automaattisesti niin usein kuin halutaan.

Lue lisää...
 
ETN_fi Thaimaan luolapelastusoperaatiossa käytettiin MaxMesh-verkkotekniikkaa, joka perustui Analog Devicesin AD9364-piire… https://t.co/eVFbYcblRg
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
 
 

ny template