JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.
  • Uusi materiaali voi ratkaista polttokennon ongelmat

    Polttokennoja on pitkään pidetty lupaavana teholähteenä, mutta useimmat kehitetyt ratkaisut ovat liian kalliita, tehottomia tai molempia. Uudessa biologian innoittamassa lähestymistavassa Wisconsin-Madisonin yliopiston tutkijaryhmä on suunnitellut polttokennoa halvempien materiaalien ja elektronit ja protonit kuljettavan orgaanisen yhdisteen avulla.

  • Uusi innovaatio: akku hotkii hiilidioksidia

    MIT:n eli Massachusetts Institute of Technologyn tutkijoiden kehittämä uudenlainen akkuidea tukeutuu osittain voimalaitoksen prosessista kerättyyn hiilidioksidiin. Uudenlaisella akulla voitaisiin hyödyntää kasvihuonekaasuja ennen kuin ne koskaan pääsevät ilmakehään.

  • Applen langaton lataustekniikka on rikki

    Applen iPhone on ollut paljon jäljessä Android-leiriä langattomassa lataamisessa. Sitten yhtiö lanseerasi oman ”mullistavan” AirPower-tekniikkansa, jonka avulla voisi ladata useita laitteita samaan aikaan. Nyt näyttää siltä, ettei AirPower toimi.

  • Painotekniikalla superkondensaattoreita IoT-laitteisiin

    Energian varastointi mahdollistaa sähkölaitteiden toiminnan silloin, kun ensisijainen energialähde ei ole käytettävissä. Jari Keskisen väitöskirjassaan kehittämissä superkondensaattoreissa energiaa varastoidaan esimerkiksi esineiden internetin (IoT) ja langattomien anturiverkkojen tarpeisiin.

  • Häiriötöntä virtaa datakeskuksiin

    Eaton on julkaissut uusia tehokkaita 1-vaihemalleja 9SX UPS-laitteiden tuoteperheeseen. Häiriötöntä sähkönsyöttöä joustavasti tarjoavat Eaton 9SX UPS-laitteet on tarkoitettu pienten data- ja IT-keskusten sekä varastoinnin, teollisuuden ja terveydenhuoltoalan käyttöön.

  • Litium voidaan korvata halvalla natriumilla

    Läppärit, älypuhelimet ja sähköajoneuvot perustuvat tällä hetkellä litiumakkuihin. Litium on kuitenkin kallis materiaali ja sen tuottamiseen kulutetaan esimerkiksi valtavat määrät vettä. Birminghamin yliopiston tutkijat ovat nyt löytäneet litiumille edullisen korvaajan.

  • Suomalainen musta kenno piti lupauksensa

    Vuonna 2011 Aalto-yliopiston professori Hele Savinin vetämä tutkimusryhmä keksi yhdistää nanorakenteen ja atomikerroskasvatuksen mustissa aurinkokennoissa. Nyt yhdessä eurooppalaisten kumppaniyliopistojen ja teollisuuden kanssa toteutettu hanke on saatu päätökseen lupaavin tuloksin: musta kenno vastaa lupaukseensa.

  • Suomi on sähköautoilun kehitysmaa

    Norjassa on lähes 200 000 sähköautoa, Ruotsissakin yli 16 000, mutta meillä määrä jää alle kahden tuhannen. Suomi on eittämättä kehitysmaa sähköautoilun saralla. Siihen haetaan nyt parannusta uudesta IoT-ekosysteemistä, jolla yritetään rakentaa kattavaa latausverkostoa.

  • Galliumnitridi uuteen nousuun

    Jo pitkään tunnettua GaN-teknologiaa sovellettiin alun perin mikroaaltojärjestelmien suurtaajuusosissa ja myöhemmin huimaa vauhtia kehittyneissä ledivalaisimissa. Viime aikoina galliumnitridi on osoittanut voimansa myös monenlaisissa tehonsyöttöjärjestelmissä.

  • Sähkötyöturvallisuuden SFS6002-standardi sai välipäivityksen

    Keväällä lausuntokierroksella ollut SFS 6002 -standardi on vahvistettu ja julkaistu. Standardi on päivitetty vastaamaan uuden sähköturvallisuuslain termistöä. Suurista muutoksista ei ole kyse ja muutokset julkaistiin muutoslehtenä, jossa on viisi varsinaista tekstisivua.

  • Juoksemalla virtaa älykelloon

    Virtalähde on yksi suurimpia haasteita puettavissa laitteissa. Ranteessa pidettävät aktiivisuusmittarit ja älykellot toimisivat parhaiten, mikäli ne keräisivät itse tarvitsemansa energian. Amerikkalaistutkijat ovat kehittäneet laitteen, joka vie tekniikkaa eteenpäin.

  • Ilma-akku taas askeleen lähempänä

    Litium-happiakku on yksi lupaavista uusista akkutekniikoista ja nyt Waterloon yliopiston kemistit ovat menestyksekkäästi ratkaisseet kaksi niihin liittyvää haasteellisinta ongelmaa. Tutkimusprosessissa syntyi akku, jolla on lähes sataprosenttinen coulombinen tehokkuus eli virtatehokkuus.

  • Tamperelainen MSc toimittaa akustovaraajat suurnopeusjuniin

    Tamperelainen MSc Traction Oy suunnittelee ja toimittaa uudet akustovaraajat saksalaisiin Deutsche Bahnin liikennöimiin ICE3-suurnopeusjuniin. DB on maailman suurin rautatieyhtiö. Toimitussopimus laajentaa MSc Tractionin osuutta ICE3-junien tekniikassa merkittävästi ja on tunnustus suomalaiselle kiskokaluston tehoelektroniikkaratkaisujen huippulaadulle.

  • Syttynyt litiumakku sammuu suurella vesimäärällä

    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on julkaissut oppaan litiumioniakkujen turvalliseen käyttöön. Ohjeiden mukaan akkujen latautumista kannattaa valvoa ja virransyöttöön kannattaa käyttää vain tuotteelle tarkoitettua laturia.

  • Valoa sähköksi piitä tehokkaammin

    Belgialaisessa mikroelektroniikan IMEC-tutkimuskeskuksessa on kehitetty perovskiittiä ja piitä yhdistävä aurinkokenno, joka yltää 27,1 prosentin hyötysuhteeseen konversiossa. Uutuusrakenne siis muuntaa auringonvaloa sähköksi tehokkaammin kuin mikään pelkästään piihin perustuva aurinkokenno.

  • Moottorinohjauksen suunnittelusta yhä helpompaa

    Automaation etuja halutaan hyödyntää yhä useammilla aloilla. Tämä taas kasvattaa merkittävästi sähkömoottorien ja niiden ohjausjärjestelmien kysyntää. Suunnittelijoiden haasteena on luoda innovaatioita yhä nopeammassa kehitysaikataulussa, mikä tekee oikeantyyppisen ohjausjärjestelmän valinnasta ensiarvoisen tärkeää.

  • Litiumakkujen teho kasvaa kaksinkertaiseksi

    Litium on suosittu, mutta hankala materiaali akkuihin. Michiganin yliopiston tutkijat ovat nyt onnistuneet kehittämään litiumakun, joka varauskapasiteetti on kaksinkertainen nykyakkuihin verrattuna. Kaksi kertaa enemmän virtaa on iso mullistus. Käytännössä se tuplaisi sähköautojen kantaman yhdellä latauksella tai saisi älypuhelimen toimimaan kaksi päivää yhdellä latauksella nykyisen yhden sijaan.

  • Tampereella kehitetään edullisempia väriaineherkistettyjä aurinkokennoja

    Väriaineherkistetyt aurinkokennot ovat lupaava vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden Royal Society Open Science -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan olisi mahdollista korvata niissä nykyisin käytetty titaanidioksidi edullisemmalla ja ympäristöystävällisemmällä sinkkioksidilla.

  • Virtausakku voi ratkaista uusiutuvan energian varastoinnin

    Virtausakkuja on pitkään pidetty todennäköisenä ehdokkaana uusiutuvien energialähteiden tuottaman sähkön varastoinnille. Tähän asti sellaisia nesteitä, jotka voivat tuottaa sähkövirtaa on rajoittanut niistä saatavan energian määrä. Ne ovat myös vaatineet erittäin korkeita lämpötiloja tai erittäin myrkyllisiä tai kalliita kemikaaleja toimiakseen. Stanfordin tutkijoiden kehittämä uusi materiaalien yhdistelmä voi auttaa kehittämään akkuja, jotka pystyvät varastoimaan tuuli- tai aurinkoenergialla syntyviä suuria energiamääriä. Kehitystyön myötä uusi tekniikka voisi tuottaa energiaa sähköverkkoon nopeasti, kustannustehokkaasti ja tavanomaisissa lämpötiloissa.

  • Perovskiitti ohittaa piin aurinkokennoissa

    Organometallisia perovskiittisia absorbointikerroksia pidetään erityisen kiinnostavina uudeksi materiaaliluokaksi aurinkokennoihin. Nyt ryhmä, jota johtavat Dieter Neher Potsdamin yliopistossa ja Thomas Unold HZB:ltä, on onnistunut määrittämään tehokkuutta ratkaisevasti rajoittavat hävikkiprosessit perovskiittisissä aurinkokennoissa.

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

IoT-suunnittelusta demokraattisempaa – avoimen koodin korteilla ja yhteisöjen tuella

Avoimen koodin ohjelmistojen rinnalle ovat tulossa avoimen koodin laitteistot ja kortit. Niiden ja suunnittelijayhteisöjen avulla yhä useampi rakentelija voi saada IoT-suunnittelunsa valmiiksi tuotteeksi asti.

Lue lisää...
 
ETN_fi Langaton anturi kertoo betonin kosteuden https://t.co/QF085IazLJ @MatoEngineering @japikas @FinnBuild
ETN_fi Phoenix Contact ostaa kaksi saksalaista yritystä: SKS Kontakttechnik keskittyy sähkömekaniikkaan, Pulsotronic GmbH… https://t.co/AfQDWxGQ6x
ETN_fi First truly black solar modules roll off industrial production line @AaltoUniversity https://t.co/ym11lOA2lL
ETN_fi Telian toimitusjohtaja: 5G-datassa kokeillaan uusia hintamalleja https://t.co/we8ryxGl4D @teliafinland
 
 

ny template