Elisan turvallisuusjohtaja Jaakko Wallenius on valittu Vuoden turvallisuusjohtajaksi 2025. Hänet palkittiin pitkäjänteisestä työstään suomalaisen kokonaisturvallisuuden ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen edistämiseksi.
Walleniuksella on yli 30 vuoden ura ICT-alalla, ja hän on työskennellyt Elisassa vuodesta 2012 lähtien. Hänen vastuullaan on Suomen suurimman teleoperaattorin turvallisuustoiminta — tehtävä, joka on olennainen osa yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaamista.
Palkintoraadin mukaan Wallenius on osoittanut poikkeuksellista sitoutumista varautumiseen ja yhteiskunnan resilienssin vahvistamiseen. Hän on ollut mukana kansallisten TIETO-harjoitusten järjestämisessä jo vuodesta 2013. Harjoituksissa yritykset ja viranomaiset testaavat toimintamallejaan hybridi-, kyber- ja informaatiohäiriöiden varalta.
- Harjoitukset ovat erinomaisia välineitä toimintamallien ja yhteistoiminnan kehittämisessä ja testaamisessa sekä oppimisessa” Wallenius on todennut Aalto Leaders’ Insightin haastattelussa.
Wallenius tunnetaan myös aktiivisena kouluttajana ja vaikuttajana. Hän luennoi säännöllisesti maanpuolustuskursseilla ja on ollut mukana jakamassa oppejaan laajasti turvallisuusalan toimijoille. Viime aikoina hän on hakenut näkökulmia kansainvälisesti — vierailu Ukrainassa tarjosi hänelle arvokasta oppia kriisitilanteiden johtamisesta ja kyberturvan merkityksestä sodan oloissa.
- Kybervalmius on kansallinen haaste. Turvallisuuden murros vaatii sopeutumista kaikilta toimijoilta, Wallenius on todennut aiemmin turvallisuusalan haastattelussa.
Vuoden turvallisuusjohtaja -palkinnon myöntävät vuosittain Aalto EE, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Finnsecurity ry. Palkinto on jaettu vuodesta 2016 alkaen, ja sen tarkoituksena on nostaa esiin henkilöitä, jotka ovat kehittäneet turvallisuustoimintaa strategisesti ja vaikuttaneet merkittävästi suomalaisen turvallisuusosaamisen kehittymiseen.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
