Euroopan robotiikkamarkkinat ovat käännekohdassa. Oulun yliopiston sulautettujen järjestelmien professori ja euRobotics-järjestön varapuheenjohtaja Juha Röning korosti Teknologia 2025 -messuilla, että robotiikan kehitys ja käyttöönotto vaativat nyt tiiviimpää yhteistyötä tutkimuksen, teollisuuden ja päätöksenteon välillä. Hänen mukaansa Eurooppa tarvitsee uudenlaista yhteistä visiota, jotta kilpailukyky ja elämänlaatu voidaan säilyttää nopeasti muuttuvassa globaalissa taloudessa.
Röningin mukaan nykyiset taloushaasteet, toimitusketjujen häiriöt ja immateriaalioikeuksien hallinta ovat merkittäviä esteitä robotiikan laajamittaiselle hyödyntämiselle. - Meidän täytyy rakentaa vahvempia liiketoimintaekosysteemejä ja lisätä yhteistyötä yritysten välillä. Kukaan ei selviä yksin, hän painotti.
Teknologiakehityksen osalta Röning nosti esiin erityisesti tekoälyn ja yhteyksien luotettavuuden. Hänen mukaansa 5G ei täytä robotiikan reaaliaikavaatimuksia, ja siksi katseet on jo käännetty 6G-teknologiaan. - Robottien pitää pystyä kommunikoimaan paitsi pilven kanssa myös keskenään. Kun yhteys katkeaa – kuten aina joskus käy – laitteiden on silti toimittava turvallisesti, Röning sanoi.
Autonomisten järjestelmien turvallisuus, luotettavuus ja kyberturvallisuus ovat kasvavia huolenaiheita, etenkin tekoälyn lisääntyessä. Röning muistutti, että vaikka tekoäly saa paljon huomiota, se ei yksin ratkaise robotiikan haasteita. - AI ei tee mitään ilman laitteistoja ja ohjelmistoja. Tarvitsemme kokonaisia järjestelmiä, joissa nämä toimivat saumattomasti yhdessä, hän totesi.
Robotiikan kehitystä jarruttavat edelleen myös käytännön ongelmat, kuten akkujen kesto, materiaalien saatavuus ja ihmisen läheisyyden tunnistaminen. Samalla loppukäyttäjien tarpeet, turvallisuus ja sertifioitavuus vaativat jatkuvaa kehittämistä.
Röningin mukaan robotiikan tulevaisuus Euroopassa riippuu siitä, kuinka hyvin tutkimus, politiikka ja teollisuus onnistuvat yhdistämään voimansa. - Meidän on palautettava valmistusta Eurooppaan ja samalla varmistettava, että meillä on puhdasta vettä, ilmaa ja toimivaa infrastruktuuria. Tavoitteena on lopulta parantaa ihmisten elämänlaatua – se on kaiken tämän työn ydin, hän päätti.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
