Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa on kehitetty uuden sukupolven avoimen lähdekoodin lisätyn todellisuuden lasit, OpenAR-M, jotka tekevät AR-teknologiasta aiempaa kevyempää, edullisempaa ja helpommin saavutettavaa.
Uudet OpenAR-M-lasit ovat jatkoa Itä-Suomen yliopiston OpenAR-projektille, jonka tavoitteena on tuoda lisätty todellisuus kaikkien ulottuville. Lasien rakenne muistuttaa tavallisia silmälaseja, mutta ne sisältävät täysiverisen AR-järjestelmän optiikoineen ja elektroniikkoineen.
Fotoniikan alan kansainvälisesti tunnettu asiantuntija, Googlen AR-johtajana toimiva Bernard Kress kiittelee hanketta lisätyn todellisuuden kehityksen demokratisoinnista. Hänen mukaansa OpenAR-M tarjoaa avoimen laite- ja ohjelmistoalustan, joka mahdollistaa tutkimuksen ja opetuksen kehittämisen ilman kalliita suljettuja järjestelmiä.
- OpenAR-M:n ydininnovaatio on sen yksinkertaisessa ja tehokkaassa optisessa rakenteessa. Peilin, linssin ja heijastavan lasin avulla kuva saadaan tarkennettua äärettömyyteen, jolloin katselukokemus on miellyttävä ja luonnollinen. Tämä tekee laitteesta erinomaisen oppimisvälineen ja tutkimusalustan, Kress kertoo.
OpenAR-M perustuu Arduino Pro Mini -alustaan, ja sen komponentit ovat vapaasti saatavilla verkkokaupoista. Lisäksi kaikki 3D-mallit, ohjelmistot ja kokoamisohjeet on julkaistu avoimesti verkossa. Tämä mahdollistaa laitteen hyödyntämisen esimerkiksi fysiikan, elektroniikan ja optiikan opetuksessa.
Itä-Suomen yliopiston fotoniikan professori Jyrki Saarinen korostaa, että avoimuus on ollut hankkeen ytimessä alusta asti. - OpenAR on erinomainen esimerkki siitä, miten huipputason fotoniikka voidaan tuoda kaikkien ulottuville avoimuuden ja saavutettavuuden periaatteilla, Saarinen toteaa.
Kaikki OpenAR-M:n materiaalit ovat ladattavissa OpenAR-verkkosivulta. 3D-mallit on julkaistu Creative Commons BY-NC 4.0 -lisenssillä ja ohjelmisto Apache 2.0 -lisenssillä.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
