
Suomalaisorganisaatioihin kohdistuu keskimäärin 787 kyberhyökkäystä viikossa, selviää Check Point Software Technologiesin tuoreesta Global Threat Intelligence -raportista. Määrä on 14 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, mutta Suomi pysyy edelleen aktiivisena kohteena maailmanlaajuisessa kyberuhkien kentässä.
Globaalisti yritykset kohtasivat lokakuussa 1 938 hyökkäystä organisaatiota kohden viikossa, mikä merkitsee 2 prosentin kasvua syyskuusta ja 5 prosentin nousua vuoden takaisesta. Check Pointin mukaan hyökkäysten kasvu kertoo jatkuvasti kiristyvästä uhkakentästä, jota vauhdittavat etenkin kiristyshaittaohjelmat ja generatiivisen tekoälyn (GenAI) tuomat uudet riskit.
Kiristyshaittaohjelmien määrä kasvoi maailmalla 48 prosenttia vuoden aikana, ja lokakuussa raportoitiin 801 tapausta. Eniten kiristyshaittaohjelmat iskivät liike-elämän palveluihin (12 %), kulutustavara- ja palvelualoihin (10,5 %) sekä teolliseen valmistukseen (10,4 %). Suurimmat yksittäiset ryhmät olivat Qilin (22,7 %), Akira (8,7 %) ja Sinobi (7,8 %), jotka vastasivat lähes 40 prosentista kaikista raporteista.
Koulutusala oli edelleen maailmanlaajuisesti eniten kohteena, kärsien keskimäärin 4 470 hyökkäystä organisaatiota kohden viikossa, viiden prosentin kasvulla vuodentakaisesta. Myös majoitus- ja ravitsemusala nousi 40 prosentin kasvulla hyökkäysten kohdelistan viiden kärkeen.
Alueellisesti Latinalainen Amerikka kirjasi korkeimmat hyökkäysmäärät (2 966 viikossa), kun taas Pohjois-Amerikka erottui jyrkimmällä kasvulla (+18 %). Euroopassa kasvu jäi neljään prosenttiin.
Check Pointin Data Research Manager Omer Dembinskyn mukaan todellinen huoli liittyy hyökkäysten tuloksellisuuteen ja generatiivisen tekoälyn tuomiin uusiin riskeihin. - GenAI:n kautta tapahtuvat tietovuodot antavat hyökkääjille uusia välineitä tuleviin iskuihin. Tehokkain puolustus on ennaltaehkäisy eli reaaliaikainen, tekoälypohjainen suojaus ja proaktiivinen uhkatiedustelu.
Yritysten kasvava GenAI-työkalujen käyttö lisää riskejä arkaluonteisen tiedon vuotamiseen. Lokakuussa joka 44. yritysverkoista lähetetty GenAI-kehote sisälsi korkean tietovuotoriskin, ja 19 prosenttia kehotteista sisälsi mahdollisesti luottamuksellista tietoa, kuten sisäistä viestintää, asiakasdataa tai yrityksen omaa lähdekoodia.






















