VTT ja ruotsalainen puolijohdeyhtiö NordAmps AB aloittavat strategisen yhteistyön kehittääkseen ja käynnistääkseen uuden sukupolven nanolankatekniikkaan perustuvien radiotaajuuspiirien (RF) tuotannon. Yhteistyön myötä VTT:n Micronova-puolijohdelaboratoriossa Espoossa käynnistetään pilottilinja, jossa valmistetaan NordAmpsin pienikohinaisia vahvistimia (LNA) tulevaisuuden viestintä- ja anturisovelluksiin.
NordAmpsin kehittämä teknologia perustuu niin sanottuihin pystysuoriin nanolankoihin, jotka ovat äärimmäisen ohuita, vain muutamien kymmenien nanometrien paksuisia puolijohdelankoja. Nämä nanolangat toimivat transistorien johtavina kanavina, joissa sähkö liikkuu tehokkaasti ja nopeasti.
Toisin kuin perinteisissä tasorakenteisissa piitransistoreissa, pystysuuntaiset nanolangat mahdollistavat paremman virrankulun hallinnan, korkeamman taajuusvasteen ja pienemmän energiahukan. Lisäksi nanolankatekniikka mahdollistaa usean transistorin pystypinottamisen tiiviisti, mikä lisää suorituskykyä ilman sirun koon kasvattamista.
NordAmpsin transistoreissa käytetään niin sanottuja III–V-ryhmän puolijohdemateriaaleja, kuten galliumarsenidia (GaAs), indiumfosfidia (InP) ja gallium-nitridiä (GaN). Näillä materiaaleilla on paljon suurempi elektronien liikkuvuus kuin piillä, mikä tarkoittaa, että sähkö kulkee niissä huomattavasti nopeammin. Tämän ansiosta ne soveltuvat erinomaisesti korkeataajuisiin (gigahertseistä millimetriaaltoihin) sovelluksiin, kuten 6G-tukiasemiin, satelliittilähettimiin ja tutkatekniikkaan.
NordAmpsin läpimurto on siinä, että nämä III–V-materiaalit voidaan integroida suoraan piialustalle. Tämä yhdistää piin teollisen mittakaavan valmistettavuuden ja kustannustehokkuuden III–V-materiaalien suorituskykyyn — ratkaisu, joka on pitkään ollut puolijohdeteollisuuden haaste.
VTT:n Micronova-puolijohdelaboratoriossa yhteistyö keskittyy NordAmpsin prosessien sovittamiseen VTT:n laitteistoon, jotta nanolankatekniikka saadaan teolliseen pilottilinjastoon. Tämä vaihe mahdollistaa ensimmäiset asiakastoimitukset ja toimii ponnahduslautana täyteen tuotantomittakaavaan.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
