Hänen mukaansa uhka ei ole vain teoreettinen – se on aikataulutettu teknologinen mahdollisuus, joka näkyy jo yrityksen kehitystiekartassa (roadmapissa). Tällä hetkellä IQM:llä on 5, 24 ja 50 kubitin tietokoneet, ja se on myynyt yli 15 järjestelmää. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin kvanttikonemarkkinoiden pahin kilpailija IBM.
Teknologia 2025-messuilla IQM:n osastolla oli esimerkiksi 5 ja 24 kubitin (kuvassa) kvanttiprosessori.
Espoon Mankkaalla toimiva IQM on noussut nopeasti yhdeksi maailman johtavista suprajohteisiin perustuvien kvanttitietokoneiden valmistajista. Yrityksellä on oma 560 neliön puhdastila, jota laajennetaan. Tuhat lisäneliötä valmistuu ensi vuoden alkupuolella.
IQM on toimittanut jo yli 15 järjestelmää eri puolille maailmaa, muun muassa VTT:lle, Oak Ridge National Laboratorylle ja tutkimuslaitoksille Aasiassa. Markkinaosuuksissa IQM on ohittanut monia suuria toimijoita: IBM:n osuus on noin 46 %, IQM:n 11 %, mutta laitteita IQM on toimittanut jo yli kaksinkertaisesti IBM:ään verrattuna.
Kivisen mukaan yhtiö kehittää parhaillaan 150 kubitin kvanttiprosessoria, jonka fidelity eli laskujen laatu on 99,93 %. Tämä tarkoittaa sitä, että virheiden määrä on painettu lähes olemattomiin. Kvanttitilat ovat kuitenkin äärimmäisen herkkiä häiriöille, joten virheenkorjaus on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että laskennan tulos on oikea eikä kohinaa.
– Jokainen ysi lisää fidelity-kukuun tarkoittaa kymmenkertaista parannusta virheiden määrässä, Kivinen kuvasi.
Sovellukset jo käsillä
IQM:n koneita käytetään jo nyt kemian ja materiaalitutkimuksen simulointeihin sekä talouslaskennan optimointiin. Kivisen mukaan kvanttikone voi esimerkiksi optimoida osakesalkun sisällön tehokkaammin kuin klassinen supertietokone. - Jos kvanttikone on vain viisi prosenttia tehokkaampi, investointi maksaa itsensä takaisin, hän totesi.
Vaikka kvanttiuhkan toteutuminen lähestyy, sen torjumiseksi kehitetään jo kvanttiturvallisia salausmenetelmiä. Kivinen korostaa, että todellinen riski liittyy siihen, kuka teknologian ensimmäisenä hallitsee. - Kysymys ei ole vain siitä, voiko salaus murtua vaan siitä, kenen käsissä kvanttilaskentateho on.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
