
- Organisaatiot eivät enää epäile, etteikö tekoäly muuttaisi niiden liiketoimintaa – nyt kysymys kuuluu, miten sen käyttöä voidaan laajentaa vastuullisesti, sanoo Piia Hoffsten-Myllylä, Kyndryl Finlandin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hänen mukaansa yritykset joutuvat samaan aikaan sekä uudistamaan teknologiaansa että varmistamaan, että henkilöstön osaaminen pysyy kehityksen tahdissa.
Tekoäly on noussut liiketoiminnan muutosvoimaksi, mutta valtaosa organisaatioista on edelleen alkuvaiheessa sen hyödyntämisessä. Kyndrylin tuore valmiusraportti, joka perustuu 3700 yritysjohtajan vastauksiin 21 maasta, paljastaa, että 62 prosenttia organisaatioista ei ole päässyt tekoälyprojekteissaan pilotointia pidemmälle.
Samalla kuitenkin 54 % vastaajista raportoi saavansa jo positiivista tuottoa tekoälyinvestoinneistaan – mikä on 12 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kehitys osoittaa, että tekoälyn hyödyntäminen tuottaa tulosta niille, jotka ovat onnistuneet viemään hankkeensa kokeiluista käytännön toteutukseen.
Raportin mukaan tekoälyyn kohdistuvat investoinnit kasvoivat keskimäärin 33 % viime vuodesta, ja lähes kolme viidestä johtajasta kertoo kokevansa aiempaa enemmän painetta todentaa investointien tuottavuus. Suosituin tekoälyn käyttökohde on kyberturvallisuus, jota hyödyntää kolme neljästä organisaatiosta.
Vaikka yritykset investoivat voimakkaasti, osaamisvaje on merkittävä haaste. Vain alle kolmannes johtajista katsoo työntekijöidensä olevan todella valmiita tekoälyn hyödyntämiseen, vaikka 87 % uskoo tekoälyn mullistavan organisaationsa työnkuvat seuraavan 12 kuukauden aikana.
Kyndrylin raportti nostaa esiin myös geopoliittiset riskit ja datasuvereniteetin kasvavan merkityksen. 65 % organisaatioista on muuttanut pilvistrategiaansa vastauksena uusiin sääntely- ja turvallisuusvaatimuksiin. Peräti 70 % toimitusjohtajista kertoo pilviympäristönsä kehittyneen ”sattumanvaraisesti, ei suunnitellusti”.
- Yritykset ovat nyt käännekohdassa. Ne, jotka onnistuvat modernisoimaan infrastruktuurinsa ja rakentamaan luottamusta tekoälyyn, voivat kääntää haasteet kilpailueduksi, Hoffsten-Myllylä sanoo.
Raporttiin voi tutustua täällä.







– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.






Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.



