Vuosikymmenten ajan avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat olleet modernin tietotekniikan hiljainen moottori. Jokainen mobiilisovellus, yritysjärjestelmä ja tekoälykehys rakentuu niiden varaan. Mutta kun maailmanlaajuinen kysyntä ohjelmistoinfrastruktuurille kasvaa, yksi karu totuus käy väistämättömäksi: avoin lähdekoodi ei ole ilmaista.
Dell on lanseerannut uuden 13-tuumaisen kannettavan tietokoneen, jossa hyödynnetään Intelin tuoretta viidennen polven Core-prosessoria. Uusi suoritin näkyy erityisesti akkukäytössä, sillä yhdellä latauksessa XPS 13 -kone jaksaa toimia 15 tuntia.
ARM-pohjaisista mikro-ohjainpiireistään tunnettu Atmel on lanseerannut bluetooth-radiopiirien alustan, joka leikkaa merkittävästi esimerkiksi IoT-laitteiden tehonkulutusta. Valmiustilassa piirin virrantarve putoaa alle yhteen mikroampeeriin.
Ericsson toimittaa amerikkalaiselle T-Mobile US:lle pikoverkkolaitteet, joilla LTE-Advanced -verkkotekniikka viedään sisätilakäyttöön wifi-verkkojen eli viiden gigahertsin alueella. Tätä LAA-tekniikkaa (Licenced Assisted Access) hyödynnetään tämän vuoden kenttätesteissä ensimmäistä kertaa.
Tulevissa viidennen polven matkapuhelinverkoissa joudutaan todennäköisesti laajentamaan datansiirtoa millimetrialueelle eli 30 gigahertsistä ylöspäin. Korkeiden taajuuksien tietoliikenteeltä puuttuu kuitenkin paljon sääntelyä. Pelisääntöjä haetaan nyt ETSI:n uudessa standardointiryhmässä.
Moni laitevalmistaja haluaa peittää tiedon siitä, mitä komponentteja ovat piirikorteillaan käyttäneet. Sveitsiläinen Escatec on kehittänyt tekniikan, jolla merkinnät saadaan poistettua komponenteista niin, ettei komponentteihin kohdistu mitään rasitusta.
Esineiden internet leviää nyt vauhdilla kaikkialle. Paras tapa liittää tulevat miljardit laitteet verkkoon on NFC-tekniikka, kertoo Avnet Silican Alessandro Vigano artikkelissaan.
Bosch Sensortech on esitellyt pienikokoisen mems-anturin, jolla esimerkiksi älypuhelin saadaan aistimaan painetta, kosteutta, lämpötilaa ja ilmanlaatua. Kaasuanturi tunnistaa esimerkiksi useita haitallisia kaasuja.
Curie on Intelin erikoisimpia tuotteita pitkään aikaan. Quark-järjestelmäiiriin pohjaava alusta on napin kokoinen ja muotoinen. Kyse on prosessorijätin ensimmäisestä päällepuettaviin laitteisiin räätälöidystä tuotteesta.
Tämän hetken LTE-puhelimet eivät pääsääntöisesti lähetä radiosignaalia täydellä teholla. Englantilaisen Nujira-yrityksen mukaan tämä perustuu virhekäsitykseen, jonka mukaan pienemmällä lähetysteholla voidaan pidentää laitteen akun toiminta-aikaa.
Nyt pakkasilla olisi hyvä, mikäli ikkunat eivät jäisi vahingossa auki ja aiheuttaisivat lämmön karkaamisen. Saksalaistutkijat onneksi keksineet tähän hienon ratkaisun: aurinkosähköstä virtansa saava radiopiiri hälyttää, mikäli ikkunan on jättänyt auki.
Puolijohdekomponentteja myytiin viime vuonna 339,8 miljardilla dollarilla eli hieman yli 285 miljardilla eurolla. Intel jatkaa selvästi suurimpana valmistajana, mutta Samsung ottaa sitä koko ajan kiinni.
Kingston Technologyn suorituskykyisempiä muisteja kehittävä HyperX-yksikkö on lanseerannut uuden PCIe-väyläisen SSD-levyjen Predator-sarjan. Sen luku- ja kirjoitusnopeus yltävät jo 1400 ja tuhanteen megatavuun sekunnissa.
Lexar on esitellyt uudet USB 3.0 -väylään sopivat muistitikut, joissa datanluku onnistuu selvästi aiempaa nopeammin. Uutuuksista Jumpdrive P20 -tikulta dataa voidaan lukea 400 megatavun sekuntivauhdilla.
Suomalaiset teleoperaattorit DNA, Elisa ja Sonera aloittivat viime vuoden 2014 alussa 4G-verkkojen laajentamisen uudella taajuusalueella. Uusia 4G-tukiasemia on vuoden aikana otettu käyttöön lähes kaikkialla Suomessa. Nopeiden 4G-verkkojen alueella asuu jo yli 95 prosenttia suomalaisista.
Intel on Las Vegasin CES-messujen alla julkistanut viidennen polven Core-prosessorit, jotka pohjaavat uuteen 14 nanometrin prosessiin. Broadwell-piirit jatkavat tuttua Intelin tietä: nopeammin, tehokkaammin ja pienemmällä virralla.
Maanviljely on parhaillaan suuren teknisen murroksen keskellä, jota jotkut kutsuvat nimellä Farming 4.0. Tätä muutosta vauhdittavat autonomiset koneet, joissa on runsaasti tunnistavia ja prosessoivia piirejä. Nämä koneet keräävät ja analysoivat dataa, jonka perusteella voidaan reaaliaikaisesti tehdä päätöksiä tuottavuuden, tehokkuuden, ympäristökestävyyden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Nokia on solminut miljardiluokan yhteistyösopimuksen yhdysvaltalaisen tekoälypiirejä ja -palvelimia kehittävän Nvidian kanssa kehittääkseen niin sanottua tekoälypohjaista mobiiliverkkoa. Tämän AI-RAN-tekniikan pitäisi olla keskeinen moottori, joka vauhdittaa siirtymää 5G:stä 6G:hen.