Vuosikymmenten ajan avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat olleet modernin tietotekniikan hiljainen moottori. Jokainen mobiilisovellus, yritysjärjestelmä ja tekoälykehys rakentuu niiden varaan. Mutta kun maailmanlaajuinen kysyntä ohjelmistoinfrastruktuurille kasvaa, yksi karu totuus käy väistämättömäksi: avoin lähdekoodi ei ole ilmaista.
Uusissa älypuhelimissa ja läppäreissä oheislaitteet ja yleensä lataaminenkin hoidetaan molemmin päin liittyvällä USB-C-liittimellä. Nopeasti yleistyvä tekniikka on samalla viimeinen kulutuselektroniikkaan tuleva fyysinen liitin. Sen jälkeen liitännät tulevat langattomaksi.
Kännyköistä puhuminen on Qt:n kohdalla jo vähän harhaanjohtavaa, mutta moni tuntee työkalut edelleen Symbianin sovelluksista ja käyttöliittymistä. Nyt pörssiin omana yrityksenään noteerattu Qt on julkistanut oman alustan autojen kojelautojen toteutukseen.
Google on omassa Tango-projektissaan kehittänyt tekniikkaa, jolla kulutuslaitteet saadaan tukemaan lisättyä todellisuutta. Kiinalainen Lenovo ehti ensimmäisenä markkinoille Tango-kännykän kanssa julkistettuaan massiivisen PHAB2 Pro -älypuhelimen.
Monilla liikkujilla on nykyään ranteessaan sykemittari, joka nojaa PPG–mittaamiseen. Tällaisen rannekkeen suunnittelu on iso haaste sekä mekaanisesti että sähköisesti.
Bluetooth SIG -järjestö lupaa julkistaa standardin uuden 5.0-version ensi viikolla. 5.0-standardi tuo merkittäviä parannuksia vähävirtaiseen linkkiin eli ble-yhteyksiin (bluetooth low energy).
Ericssonin ConsumerLab-tutkimukseen vastanneet kuluttajat uskovat, että erilaiset nieltävät tai ihon alle asetettavat anturit arkipäiväistyvät jo viiden vuoden kuluessa. Elintoimintojen mittaamisen lisäksi näillä sensoreilla voidaan esimerkiksi avata lukkoja tai niitä voidaan käyttää tunnistautumiseen henkilötodistusten sijaan.
Litumioniakkujen valmistajana tunnettu VARTA storage on esitellyt uudet suunnittelupaketit räätälöityjen litiumioniakkujen kehitykseen. Uuteen VARTA Design Library -pakettiin kuuluvat ilmaiset 3D-mallit, joiden avulla akun suunnittelu tulee nopeammaksi ja sitä myötä aiempaa edullisemmaksi.
IP- ja ethernet-kytkinratkaisuja kehittävä ruotsalainen Allied Telesis on julkistanut sarjan uusia 10 gigabitin kytkimiä. CentreCOM XS900MX-sarjan on tarkoitettu dataliikenteen ohjaamiseen niin kupari- kuin ethernet-yhteyksissä.
Yleensä nyky-Nokian tuotejulkistukset liittyvät mobiiliverkkojen tukiasemiin tai kiinteiden verkkojen reitittimiin. Uusin ”nokialainen” saavuttaa kuitenkin enemmän kiinnostusta kuluttajien keskuudessa. Laite on langaton älyvaaka.
Robottiauto on hieno idea. Automaattisesti ajava auto vie matkustajansa turvallisesti paikasta toiseen ja samalla ajan voi käyttää esimerkiksi työntekoon tai lepäämiseen. Mutta miksi jäädä maan pinnalle, kysyy kiinalainen EHang.
WiGig on 60 gigahertsin taajuudella toimiva wifi-tekniikka, joka tuo merkittävästi suuremmat langattomat datanopeudet lyhyille etäisyyksille. Tutkimusliatios ABI Research uskoo, että WiGig lyö kaupallisesti läpi ensi vuonna.
Keinoäly on nyt yhtäkkiä noussut kuumaksi aiheeksi puolijohdealalla. Entinen NASAn tutkija yllätti monet lanseeraamalla tällä viikolla 10 vuotta salassa keitetyn arkkitehtuurin, jonka pohjalta on jo saatu valmiiksi 256 prosessoriytimen piiri.
AMD on aina ollut ”se pienempi prosessorivalmistaja”. Tänä vuonna sen markkinaosuus putoaa noin 22-23 prosenttiin. Uutta nousua yritys hakee seitsemännen polven A-sarjan PC-prosessoreillaan. AMD tilanne Inteliä vastaan on hankala. Sillä on kaikki samat vaikeudet kuin Intelillä PC-markkinoiden kutistuessa. Sen kehitystyö maksaa aivan yhtä paljon, vaikka siihen ei oikein olisi varaa. Ja se on koko ajan jäljessä teknisessä kehityksessä.
ReactOS on projekti, jossa kehitetään Windows-käyttöjärjestelmän kloonia. Se näyttää nostalgisen tutulta, Windowsilta ennen 8-versiota. Ja sovellustuki laajenee koko ajan.
Nokia on selvittänyt jo kymmennen kerran, millä perusteilla ihmiset valitsevat mobiilioperaattorinsa. Hinta on edelleen tärkein, sanovat yli 20 000 tutkimukseen osallistunutta käyttäjää eri maissa.
Koneoppiminen (ML) ja tekoäly (AI – joista ML voidaan nähdä tekoälyn osajoukkona) on perinteisesti toteutettu korkean suorituskyvyn laskentajärjestelmissä ja viime vuosina yhä enemmän pilvessä. Nyt niitä kuitenkin hyödynnetään yhä useammin sovelluksissa, joissa käsittely tapahtuu lähellä datan lähdettä. Tämä on ihanteellista IoT-laitteille: kun analyysi tehdään reunalla, pilveen tarvitsee lähettää vähemmän dataa. Tulos on parempi suorituskyky pienemmän viiveen ansiosta ja parempi tietoturva.
Nokia on solminut miljardiluokan yhteistyösopimuksen yhdysvaltalaisen tekoälypiirejä ja -palvelimia kehittävän Nvidian kanssa kehittääkseen niin sanottua tekoälypohjaista mobiiliverkkoa. Tämän AI-RAN-tekniikan pitäisi olla keskeinen moottori, joka vauhdittaa siirtymää 5G:stä 6G:hen.
