Vuosikymmenten ajan avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat olleet modernin tietotekniikan hiljainen moottori. Jokainen mobiilisovellus, yritysjärjestelmä ja tekoälykehys rakentuu niiden varaan. Mutta kun maailmanlaajuinen kysyntä ohjelmistoinfrastruktuurille kasvaa, yksi karu totuus käy väistämättömäksi: avoin lähdekoodi ei ole ilmaista.
Amerikkalainen MIT on esitellyt uuden Swarm-siruarkkitehtuurin, jonka ansiosta useita suoritinytimiä sisältävien prosessorisirujen suunnittelu helpottuu ja rinnakkaismuotoisen ohjelmakoodin käyttö tehostuu. Rinnakkaiskoodia voidaan ajaa moninkertaisesti nykyistä nopeammin ja samalla koodin määrä saadaan supistetuksi noin kymmenesosaan.
Uusia teknisiä laitteita osiksi purkava ja niistä raportoiva kanadalaisfirma TechInsights on ottanut käsittelyynsä Phantom 4 -nelikopterin. Amerikoissa noin 1400 dollarin hintaan myytävän lentolaitteen sisältö paljastui erittäin monimutkaiseksi kokonaisuudeksi.
Nokia kertoo esittelevänsä 5G World -tapahtumassa maailman ensimmäistä 5G-valmista verkkoa. Lontoon demossa verkko perustuu kaupallisiin laiteratkaisuihin, kuten Nokian uuteen Airscale-tukiasemaan.
RapidIO on suorituskykyinen pakettikytkentäinen liitäntätekniikka, jota käytetään hyvin laajasti useilla eri teollisuusaloilla. Avoimiin standardeihin perustuvaa väylää voidaan käyttää sekä piirien väliseen, piirilevyjen väliseen että laitekehikkojen väliseen liitäntään. Nyt RapidIO:lle on luvassa merkittävästi lisävauhtia, kun uusi standardiversio 4.0 julkistettiin.
Kalifornian yliopisto on esitellyt kehittämänsä mikropiirin, joka sisältää 1000 prosessoria. Suorittimet ovat tosistaan riippumatta ohjelmoitavissa ja koko sirun laskentakapasiteetti on enimmillään 1,78 biljoonaa käskyä sekunnissa. KiloCore-nimellä kutsuttu energiatehokas siru sisältää kaikkiaan 621 miljoonaa transistoria.
Esineiden internetiä varten on kehitetty toistasataa erilaista radiotekniikkaa ja -protokollaa. Tänään konkretisoituu yksi tärkeimmistä, kun sveitsiläinen u-Blox esittelee ensimmäisen LTE-verkossa toimiva IoT-moduulin. Se tukee uutta NB-IoT-standardia (Narrow Band IoT), joka on osa 3GPP Release 13 -määrityksiä.
Bosch Sensortec on esitellyt 9-akselisen liikeanturin, jonka se kertoo olevan maailman pienikokoisin lajissaan. Alle millimetrin korkuinen BMX160-anturi vie piirilevyltä tai muulta asennusalustalta ainoastaan 2,5 x 3 millimetrin tilan. Anturista on jo saatavissa näytteitä tuotekehittäjien tarpeisiin.
Saksalainen Fraunhofer-instituutti on kehittänyt uudentyyppisen laajakaistaisen satelliittiantennin, joka mahdollistaa viestintäjärjestelmään liitettyjen, suoraan satelliitin kanssa kommunikoivien päätelaitteiden vapaan liikkumisen yhteyden laatua heikentämättä. Kyseessä on eurooppalaisten tutkimuslaitosten yhteiseen Kasymosa-hankkeeseen (Ka-band systems for mobile satellite communications) kuuluva osaprojekti.
ZigBee Alliance julkisti kesäkuun kokouksessaan Amsterdamissa uuden mesh-tyyppisen verkkostandardin, joka varmasti kiinnostaa monia IoT-järjestelmien suunnittelijoita. Uusi JupiterMesh-standardi on tarkoitettu ns. NAN-verkkojen (Neighborhood Area Network) pohjaksi.
Intel Security eli entinen McAfee on tutkinut nykykuluttajien tietotekniikan käyttöä lomalla. Matkalla ei sen mukaan pidä varoa ainoastaan taskuvarkaita. Myös mukana kannettu tietokone on varkaiden kiinnostuksen kohteena.
Tietoturvayritys Nixu varoittaa, että kesälomakauden alkaessa yritysten tulisi olla erityisen tarkkoina suurien maksuerien käsittelyn kanssa. Nixun havaintojen mukaan ns. toimitusjohtajahuijaukset ovat yleistyneet hälyttävästi ja kesäloma-aikaan varahenkilöiden riski langeta huijaukseen on korkeimmillaan.
Esineiden internetillä viitataan satoihin miljooniin ja jopa miljardeihin laitteisiin, jotka välittävät informaatiota muualla hyödynnettäväksi. Usein nämä laitteet sijaitseva kaukana sähköverkosta, joten niiden halutaan tulevan toimeen pitkiä aikoja pienillä paristoilla. Tai mikä parempaa, aurinkosähköllä.
Älykkäistä sähköverkoista eli smart grid -tekniikasta puhutaan paljon, mutta joustavasti kysynnän vaihteluun ja uusiutuvien energianmuotojen liittämiseen sopiva verkko edellyttää keinoa varastoida sähköenergiaa. Tähän ei ole oikein ollut kovin hyvää ratkaisua. Uusi sinkkiakkutekniikka saattaa sellaiseksi osoittautua.
Nokian taannoinen Withings-ostos kummastutti monia, mutta yhtiö aikoo tosissaan valtavia kasvumahdollisuuksia lupaavalle terveysteknologian alueelle. Nokian uusi suunta näkyy myös uusissa yhteistyöhankkeissa, viimeisimpänä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin yliopiston kanssa tänään aloitetussa projektissa.
VTT:n kehittämällä kännykkäsovelluksella ja pienikokoisella lisälaitteella voidaan ehkäistä aivoinfarkteja jo oireettoman sydämen eteisvärinän ilmaantuessa. Rytmihäiriöt tunnistavaa mobiililaitetta on kokeiltu parin vuoden ajan hyvin tuloksin käytännössä Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa.
Koneoppiminen (ML) ja tekoäly (AI – joista ML voidaan nähdä tekoälyn osajoukkona) on perinteisesti toteutettu korkean suorituskyvyn laskentajärjestelmissä ja viime vuosina yhä enemmän pilvessä. Nyt niitä kuitenkin hyödynnetään yhä useammin sovelluksissa, joissa käsittely tapahtuu lähellä datan lähdettä. Tämä on ihanteellista IoT-laitteille: kun analyysi tehdään reunalla, pilveen tarvitsee lähettää vähemmän dataa. Tulos on parempi suorituskyky pienemmän viiveen ansiosta ja parempi tietoturva.
Nokia on solminut miljardiluokan yhteistyösopimuksen yhdysvaltalaisen tekoälypiirejä ja -palvelimia kehittävän Nvidian kanssa kehittääkseen niin sanottua tekoälypohjaista mobiiliverkkoa. Tämän AI-RAN-tekniikan pitäisi olla keskeinen moottori, joka vauhdittaa siirtymää 5G:stä 6G:hen.
