Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
5G-verkot ovat käynnistymässä laajamittaisesti muutaman vuoden kuluttua. Euroopan Unionissa arvellaan kuitenkin jo, ettei nykyisillä taajuusalueilla tulla pääsemään kymmenien tai jopa yli sadan gigabitin datanopeuksiin. Siksi uudessa tutkimusohjelmassa halutaan katsoa myös 100-300 gigahertsin aluetta.
Äskettäin Kiina otti käyttöön Pekingin ja Shanghain välisen kvanttiverkon. Sen pituus on 2000 kilometriä ja keskuspaikkana on sen keskivaiheilla oleva Jinanin kaupunki, jossa kyseistä verkkotekniikkaa on hyödynnetty kaupungin mittakaavassa jo muutaman vuoden ajan.
Apple rakastaa hehkuttavia termejä käyttämilleen tekniikoille. Uusimman iPhonen kohdalla yksi uusi termejä oli TrueTone, jolla viitataan paremmin silmän ominaisuuksia vastaavaan värinäyttöön. Se perustuu yhteen itävaltalaisen ams:n anturipiiriin.
Kun Apple julkisti uudet iPhone 8 -mallinsa, yhtiö kertoi käyttäneensä OLED-paneeleja, koska niiden laatu on vasta nyt riittävän hyvä. Tulevaisuudessa OLED-tekniikalla tehdään selvästi nykyistä tarkempia näyttöjä. IMEC-tutkimuskeskuksessa on kehitetty protonäyttö, jolla piskeleitä on jo 1250 tuumalla.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n uusi plasmakäsittelylaitteisto vauhdittaa teollisuuden tuotantoprosesseja ja uusien tuotteiden syntymistä. Koko valmistusketju raaka-aineesta tuotteeksi nopeutuu ja virtaviivaistuu. Tavoite on tuottaa ratkaisuja, joilla voidaan esimerkiksi tulostaa metalleja 3D-tekniikalla.
Jos yrittää lukea sähköposteja lentokoneessa, kokemukset ovat usein turhauttavia. Tähän on onneksi tulossa muutos. Nokia aikoo tuoda lentokoneisiin LTE-yhteyden, joka on edullisempi ja nopeampi kuin nykyiset satelliittiratkaisut.
HMD Global on esitellyt parannellun version helmikuussa Barcelonasta esitellystä 3310-retromallista. Tarjolla on uusia värejä, räätälöitävissä oleva retro-käyttöliittymä ja 3G-datayhteys. Suomessa laite tulee myyntiin 10. lokakuuta 59 euron hintaan.
Nykylaitteet sisältävät useita erilaisia antureita, jotka ovat monimutkaisia raudan ja sulautetun ohjelmiston yhdistelmiä. Erityisesti ohjelmiston testaaminen on suuri haaste suunnittelijoille.
Manchesterin yliopiston tutkijat ovat luoneet maailman ensimmäisen molekyylirobotin, joka kykenee rakentamaan muita molekyylejä. Robotit ovat millimetrin miljoonasosan kokoisia, mutta ne kykenevät manipuloimaan yhtä molekyyliä. Robotti itse koostuu vain 150 hiili-, vety-, happi- ja typpiatomista.
Applen uudet iPhonet ovat osoittautumassa todelliseksi kultakaivokseksi monelle komponenttitoimittajille. Yksi uusista menestyjistä on itävaltalainen ams, jonka toimitusjohtaja Alexander Everke kehuu Applen innovatiivisuutta. Hän näkee myös selviä syitä sille, miksi Nokia aikanaan epäonnistui.
GPS-signaalin häirintä on yllättävän yleistä. Microsemi on nyt kehittänyt mullistavan tekniikan, jolla paikannus-, navigointi- ja ajoitussignaalit saadaan suojattua.
Sähkötekniikka-alan yritys Helvar Oy suojasi valaistusjärjestelmiensä seurannan, etähallinnan ja huollon oululaisen Tosiboxin tekniikalla. Tosiboxin suojatulla etäyhteydellä Helvar pystyy seuraamaan kohteen teknisiä tietoja ja energiankulutusta etänä.
Schneider Electric on esitellyt uuden tavan ohjata kodin älylaitteita tai kiinteistön automaatiolaitteita. KNX-ohjausjärjestelmään on tuotu Fusion Multitouch -kosketusnäyttö, joka ymmärtää eleitä. Käden vieminen Fusion-kosketusnäytön lähelle kytkee näytön ja taustavalon päälle. Kättä näytön edessä heilauttamalla voidaan käynnistää toimintoja, esimerkiksi ohjata huoneen yleisvalaistus päälle ja pois.
Tukiasemavalmistajat suunnittelevat jo rautaa, joka yltää 5G-verkkojen koviin nopeus- ja latenssivaatimuksiin. Tulevat tukiasemat tarvitsevat myös uusia komponentteja. Silicon Labsin uusi kellopiiri ratkaisee yhden osan hankalaa 5G-yhtälöä.
Muistipiirejään myyvä Toshiba on esitellyt yrityskäyttöön 10 teratavun HDD-kiintolevyn, jossa suorituskykyä on paranneltu edellispolveen verrattuna. Datansiirron nopeutta on nostettu neljänneksellä, mutta HDD-tekniikan edut ja haita ovat ennallaan.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
