25-vuotias WiFi on kodeissa yleisin tapa jakaa nettiyhteys eri paikkoihin. Nyt nettiyhteyden nopeus ei ainakaan jää wlan-reitittimen nopeudesta kiinni. Freescale ja Quantenna Communcations ovat kehittäneet reititinalustan, joka mahdollistaa datan siirroon 10 gigabitin sekuntivauhdilla.
Seuraava suuri valmistustekninen teknologiaharppaus tullaan näkemään 3D-tulostuksen rantautumisessa konepajavalmistukseemme. Moni konepaja pohtiikin, onko tämä uusi teknologia uhka vai mahdollisuus. Ensimmäisiä toimivia ratkaisuja esitellään jo Tampereen Alihankintamessuilla ensi viikolla.
Applen uusia iPhone-malleja on ihmetelty eilisen jälkeen pitkin maailmaa. Laitteet osoittavat, että Applen rautaosaaminen on edelleen kovaa luokkaa: sovellusprosessorin tehoja on onnistuttu nostamaan vuodessa merkittävästi paremmiksi.
Diplomi-insinööri Baharak Soltanian kehitti elektroniikan ja tietoliikennetekniikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan tehokkaita signaalinkäsittelyn menetelmiä paikannuslaitteisiin. Väitös tarkastetaan Tampereella huomenna.
Applen eilinen julkistus ei tuonut mitään mullistavaa uutta, mutta yhtiön brändinrakennusta on pakko ihailla. Se kopioi surutta toisten ratkaisuja ja saa siitä ylistystä. Ja hylkää tekniikoita ottaakseen ne myöhemmin käyttöön uudelleen brändättynä.
Spintroniikkaa on tutkittu paljon mahdollisena tulevaisuuden tietokoneiden perustekniikkana. Nyt ruotsalaiset ja saksalaiset tutkijat ovat todistaneet, että vahvakin magneettinen sidos voidaan rikkoa erittäin nopeasti, se vie aikaa vain pikosekunteja.
Langaton lähiverkkotekniikka eli wifi on tullut 25 vuoden ikään. IEEE järjesti ensimmäisen kokouksensa uuden tekniikan puitteissa syyskuussa vuonna 1990. Tekniikan idea syntyi kuitenkin jo muutamia vuosia aikaisemmin.
Muistien tekniikkaa standardoiva JEDEC on lanseerannut HBM-standardin (High Bandwidth Memory), joka määrittelee pinottujen erittäin nopean muistin määritykset. Nyt Hynix, eSilicon ja Northwest Logic on toteuttaneet ensimmäisen toimiva HBM-demonstraation.
Samsung on esitellyt uudet mobiililaitteisiin tarkoitetut LPDDR4-muistinsa. Niiden kellotaajuus yltää jo 4266 megahertsiin. Kännykkämuisti on siis käytännössä jo yhtä nopeaa kuin nopeimmat PC-koneiden moduulit.
EMI-häiriöitä suodattavat kalvokondensaattorit, jotka kestävä kovia olosuhteita jopa 15 vuotta tai pidemmän aikaa, antavat suunnittelijoille mahdollisuuden toteuttaa kustannustehokkaita piiristöjä esimerkiksi älykkäissä sähkömittareissa. Se kuitenkin edellyttää uusia materiaali- ja prosessiratkaisuja.