Linux-käyttöjärjestelmä täyttää tällä viikolla 25 vuotta. Kyse on merkittävimmästä ja eniten tietotekniikkaan ja elektroniikkaan vaikuttaneesta innovaatiosta. Vuosien varrella linux on lihonut melkoisesti, sillä koodiperusta on nyt kooltaan 140 kertaa suurempi kuin elokuussa 1991 Linus Torvaldsin aloittaessa.

Linux on eittämättä maailman menestynein avoimen koodin projekti. Vuonna 1991 Linus Torvalds julkisti tuotoksensa Usenet-keskusteluryhmässä sanoen, ”ettei tästä mitään isoa tule”. Torvaldsin ennustus meni täysin mönkään.

Litiumioniakut ovat välillä päässeet otsikoihin kuumentuessaan ja jopa syttyessään tuleen. Zürichin teknisen korkeakoulun tutkijat ovat kehittäneet paristotyypin, joka ei syty palamaan edes korkeissa lämpötiloissa. Salaisuus on kiinteässä rakenteessa.

Washingtonin yliopistossa on kehitetty uusi tekniikka, joka mahdollistaa tiedonsiirron esimerkiksi ihmiskehoon istutetuista implanteista suoraan älypuhelimeen wifi-tekniikalla. Ja tämä onnistuu, vaikka implantissa ei ole wifi-radiota ensinkään.

Kiinan tiedeakatemia CAS on kehittänyt kvanttifysiikan ominaisuuksia hyödyntävän tietoliikennesatelliitin, jota ei voi hakkeroida. Kiinalaiset testaavat täysin varmoja tietoliikenneyhteyksiä kahden maa-aseman ja Micius-satelliitin välillä.

HiCling-niminen kiinalaisyritys on tuomassa markkinoille liikuntaranneketta, joka osaa mitata ilmanlaatua ja veren alkoholipitoisuutta. Cling VOC -rannekkeen salaisuus piilee itävaltalaisen ams:n kehittämissä kaasuantureissa, jotka ovat pieniä, erittäin tarkkoja ja väähn tehoa kuluttavia.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Attendo kokeilivat etäohjattavaa robottia yhteydenpidossa hoivakodin asukkaan ja omaisten väillä. Tulokset vaikuttavat lupaavilta, ja elämänlaatuun liittyvät asiat kohentuivat pilottijakson aikana.

ABB:n Yumi on robotti, joka on suunniteltu toimimaan yhdessä ihmisen kanssa. Kiinan kansainvälisessä CIROS-robottinäyttelyssä (China International Robot Show) Shanghaissa Yumi valittiin tämän vuoden parhaaksi teollisuusrobotiksi.

Tamperelainen Wirepas keskittyy esineiden internetiin, kuten kymmenet muutkin Suomessa ja tuhannet yritykset ulkomailla. Wirepassin malli markkinoille menoon on liittoutuminen kumppanien kanssa ja se näyttää kantavan hedelmää.

Elisa kertoi eilen saavuttaneensa ensimmäisenä operaattorina maailmassa 1,9 gigabitin datanopeuden 4G-testiverkossa. Komea lukema perustuu seuraavan polven 4G-tekniikan käyttöön ja kaistanleveyteen, johon ei normaalikäytössä ole mahdollisuuksia vielä pitkään aikaan.

Tesla-sähköauton kehittäjä Elon Musk on esitellyt kaksi uutta mallia. Sekä uusi S- että uusi X-malli on varustettu sadan kilowattitunnin akustolla, jonka avulla autot jaksavat aiempaa pidempään yhdellä latauksella.

VTT näkee elektroniikkateollisuudessa kasvumahdollisuuksia Suomessa ja kehittää tutkimus-, kehitys- ja tuotantokyvykkyyksiään Micronovan puolijohdevalmistuksen tiloissa Espoossa. Lisäinvestoinnit parantavat tutkimuksen edellytyksiä ja laitteistoja sekä antavat VTT:lle mahdollisuuden valmistaa piikiekkoja entistä paremmin pieninä ja keskisuurina erinä, vapaata kapasiteettia tehokkaasti hyödyntäen.

Työllisyyskeskustelu on melko mollivoittoista, vaikka positiivisiakin uutisia on olemassa: selvitykset esimerkiksi ohjelmisto-, palvelu- tai rakennusalojen tulevista rekrytointitarpeista luovat positiivista virettä. Kieltämättä työttömien ja avoimien työpaikkojen määrän samanaikainen kasvu on Suomen kilpailukyvyn kannalta huolestuttava ilmiö. Vaikka työtä on tarjolla ja tekijöitä on vapaana, yritykset eivät silti löydä tarvitsemiaan osaajia: osaaminen ja tekemätön työ eivät kohtaa.