Magnetismiin perustuvat langattomat lataustekniikat ovat yleistyneet nopeasti, mutta niiden ongelmana on se, että laite pitää asettaa aina jollekin latausalustalla. RF-pohjainen ratkaisu on parempi, sillä silloin laite latautuu pidemmän matkan takaa ja aina, kun siihen on tarvetta.

Nokialla on jo parin vuoden ajan ollut alusta, jolla voidaan pilvipohjaisesti hallita 3G- ja LTE-verkoissa toimivia M2M-laitteita. Nyt tästä alustasta on tehty todellinen universaali IoT-solmujen hallintaympäristö, kun se tukee myös LoRa- ja NB-IoT-tekniikoita. Nokian alustan nimi on Intelligent Management Platform for All Connected Things, lyhyesti ja ytimekkäästi IMPACT.

Sonera, Elisa ja DNA saivat siivut uutta 700 megahertsin aluetta marraskuisessa taajuushuutokaupassa. Sonera sanoo nyt käynnistävänsä ensimmäiset uudet 700-4G-tukiasemat heti vuorokauden vaihtuessa keskiviikoksi, kun uusien taajuuksien toimiluvat astuvat voimaan.

ARM ja linux lienee suosituin yhdistelmä erilaisissa sulautetuissa sovelluksissa, mutta myös Microsoftin Windows 10 -käyttöjärjestelmän sulautettuihin sovelluksiin tarkoitetut versiot ovat saamassa jalansijaa.

Israelilainen Nano Dimension on ensimmäisenämaailmassa kehittänyt laitteen, jolla voidaan 3D-tulostaa piirikortteja johtimineen. Nyt yhtiö ilmoitaa pystyvänsä painamaan elektronisia komponentteja osana piirikorttia.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 4,8 miljoonaa euroa sähköautojen julkisen latausverkon laajentamiseen vuosina 2017-2019 osana hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihanketta. Tavoitteena on sysätä liikkeelle jopa 15 miljoonan euron investoinnit ja kolminkertaistaa nykyinen julkinen latausverkosto.

Japan Display on Full Active Flex -näytön, joka on ensimmäinen täysteräväpiirtoinen LCD-näyttö, jonka molemmilla puolilla alusta on muovia. Ensi vuonna markkinoille tuleva näyttö mahdollistaa taipuisat, 5,5 tuuman näytöllä varustetut älypuhelimet.

Princetonin yliopiston insinööritutkijat ovat kehittäneet tekniikkaa, jossa nanomittakaavan perovskiittihiukkaset järjestyvät itsestään hienojakoisiksi kalvoiksi. Näistä on mahdollista kehittää korvaavaa tekniikkaa nykyisille ledeille. - Perovskiittien suorituskyky aurinkokennoissa on todella noussut viime vuosina ja niillä on ominaisuuksia, jotka antavat suuren lupauksen ledeissä. Kyvyttömyys luoda yhtenäisiä ja kirkkaita nanohiukkasten perovskiittikalvoja on kuitenkin rajoittanut niiden mahdollisuuksia, toteaa Princetonin apulaisprofessori Barry Rand.