Nykyiset mikroprosessorit perustuvat kaikki ns. von Neumannin arkkitehtuuriin, jossa prosessoitava data on tallennettu muistiin, josta se pitää siirtää prosessorille ja laskennan jälkeen takaisin. IBM on testannut tekniikkaa, jossa dataa voidaan prosessoida suoraan muistissa.
Formula 1 auto kulkee suht nopeasti ja sen anturien tuottamaa dataa seurataan reaaliajassa. Mutta miten tämä data saadaan siirtymään reaaliajassa varikolle analysoitavaksi? Wifi-tekniikalla, kertoo Forbes-lehden mielenkiintoinen artikkeli.
Internet-selaimiin tuodaan jatkuvasti lisää toimintoja ja ominaisuuksia. Illinoisin yliopiston mukaan osa toiminnoista on sekä turhia, että tietoturvariskejä.
Grafeenia pidetään elektroniikan ihmeaineena. Pienen kokonsa, läpinäkyvyytensä ja muiden ominaisuuksiensa ansiosta grafeenissa nähdään paljon potentiaalia erilaisissa sovelluksissa esimerkiksi elektroniikkakomponenttien sekä läpinäkyvän tai printatun elektroniikan saralla.
Moni analyytikko on miettinyt sitä, tekikö Apple virheen esitellessään samanaikaisesti sekä kaksi uutta iPhone 8 -mallia että uuden lippulaivapuhelimen eli iPhone X:n. Yöllä julkistetut tulosluvut viittaavat siihen, että virhe saattoi tapahtua.
Jos treenaa tosissaan uintia, olisi kätevää, mikäli uintilaseihin tulisi erilaista harjoituksen kannalta keskeistä tietoa: syke, kierrosaika, uidut altaanmitat, jne. Nyt tällaiset älylasit on kehitetty.
Omron on julkistanut joukon uusia tehdasautomaatiolaitteita, joissa rakenne on kehitetty yhtenäiseksi. Tällä halutaan mahdollistaa tilan säästäminen ja ohjauskeskusten koon pienentäminen. Vaihtoehtoisesti keskuksiin voidaan lisätä enemmän ohjaustoimintoja parantavia komponentteja.
Monimutkaisia järjestelmiä pakataan yhä tiheämpään esimerkiksi datakeskusten ja mobiiliverkkojen konesaleissa. Kun DC-virratkin samalla kasvavat, syntyvä hukkalämpö nousee ongelmaksi monin tavoin. DC-DC-muuntimiin perustuvan tehonsyötön suunnittelussa komponenttien lämmönsieto sanelee paljolti koko DC-jakelun luotettavuuden.
Purduen yliopistossa kehitetty iSoft -kosketustekniikka kykenee reaaliaikaiseen tunnistukseen ja voi tuntea erilaisia ärsykkeitä, kuten jatkuvaa kosketusta ja venyttelyä kaikkiin suuntiin. - ISoftin uutuus on, että se ei tarvitse mitään johdotusta tai elektroniikkaa materiaalin sisällä, toteaa professori Karthik Ramani.
