JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

logotypen

Princetonin yliopiston insinööritutkijat ovat kehittäneet tekniikkaa, jossa nanomittakaavan perovskiittihiukkaset järjestyvät itsestään hienojakoisiksi kalvoiksi. Näistä on mahdollista kehittää korvaavaa tekniikkaa nykyisille ledeille. - Perovskiittien suorituskyky aurinkokennoissa on todella noussut viime vuosina ja niillä on ominaisuuksia, jotka antavat suuren lupauksen ledeissä. Kyvyttömyys luoda yhtenäisiä ja kirkkaita nanohiukkasten perovskiittikalvoja on kuitenkin rajoittanut niiden mahdollisuuksia, toteaa Princetonin apulaisprofessori Barry Rand.

Uusi tekniikka mahdollistaa näiden nanohiukkasten itsejärjestymisen ja siten mahdollisuuden valmistaa ultra-hienojakoisia kalvoja. Tämä edistys valmistuksessa saa perovskiittiledit näyttämään enemmän toteuttamiskelpoiselta vaihtoehdolta olemassa oleville teknologioille.

Floridan valtionyliopistossa toiminut tutkimusryhmä on puolestaan löytänyt uuden orgaanis-epäorgaanisten hybridimateriaalin kiderakenteen, joka voi avata oven uusille sovelluksille optisille laitteille, kuten valodiodit ja laserit.

Tämän luokan materiaaleista syntyy legomaisia kappaleita, joita tieteellisesti kutsutaan halidi-oktahedri -metalleiksi. Niistä voi muodostaa 3D-verkostoja, 2D-kerroksia tai jopa 1D-ketjuja. Vaikka 3D- ja 2D-rakenteita on laajasti tutkittu, 1D-rakenteet ovat harvinaisia.

Floridan tutkijat löysivät ensimmäisinä tavan sijoittaa näitä kappaleita yhteen ketjuksi, jota ympäröi orgaaninen osa. Tällöin muodostuu ydin-kuori -tyyppinen lanka. Miljoonia näin päällystettyjä lankoja pinotaan sitten yhteen muodostamaan kiteinen nippu.

Tällaisella kiteellä osoittaa mielenkiintoisia optisia ominaisuuksia. Se on esimerkiksi erittäin voimakkaasti valoa säteilevä. Tutkimus osoittaa, että kehitetty yksiulotteinen rakenne voisi olla eräs tehokas muoto tuottaa kirkasta valoa.

Tutkijoiden mukaan kiteet ovat hyviä valoemittereitä ja näillä uusilla materiaaleilla on suuria mahdollisuuksia käytännön sovelluksia laitteissa kuten ledeissä tai lasereissa.

Veijo Hänninen

Nanobittejä 31.1.2017

Tiedätkö, mikä on pistotulppa?

Sikaa sanotaan usein töpselikärsäksi, vaikka sähköinsinöörille nimitys on kauhistus: sian kärsähän näyttää pistorasialta, ei töpseliltä. Puhekielessä töpselit ja pistorasiat menevätkin välillä sekaisin, mutta alan oppimateriaalissa, käyttöohjeissa ja toimitetussa mediassa tulisi pyrkiä oikeiden ja täsmällisten termien käyttöön. Pistokytkimiin liittyvistä termeistä on olemassa kansallinen standardi SFS 5805, joka uudistui toukokuussa. Edellinen standardi oli vuodelta 1996.

Lue lisää...

Kuinka älykellon tehopiiri kutistetaan?

Yleisin puettava laite on älykello tai fitnessranneke. Niiden arkkitehtuuriin kuuluu toiminnallisia lohkoja, kuten ympäristön ja biometrinen aistiminen, langaton yhteys ja mikro-ohjain. Tämä on johtanut uuden standardin tehokomponentin, microPMIC-piirin kehittämiseen, joka tuottaa anturien, radioiden ja prosessorin vaatimat erilaiset tehosyötöt. Se säästää aikaa, tilaa ja kustannuksia.

Lue lisää...
 
ETN_fi RT @Kwikman: World's first autonomous maritime ecosystem, Sauli Eloranta Rolls-Royce #ddayfi #RebootFinland https://t.co/DopdH7pzQ3
ETN_fi RT @Kwikman: Invitation to build world's first level 5 self driving system #ddayfi #RebootFinland https://t.co/CueAUztf0m
ETN_fi RT @AutomatedbusFI: Pekka Möttö , CEO of @Tuupapp is explaining how to build #Maas for customers #ddayfi #RebootFinland https://t.co/ZuBrx0
ETN_fi 4K-elokuvaa langattomasti. @latticesemi delivers first #4K UHD wireless video solution in the 60 GHz band. https://t.co/coXt8e30Ju
ETN_fi Ethernet is an old man :). 44 years old to be exact. https://t.co/bLmLWpHiWg
 

ny template