Virtaa koko päiväksi puolen tunnin latauksella? Kukaan ei ole välttynyt OnePlus 3T -mainoksilta. Laitteesta vastaa maailman kolmanneksi suurin älypuhelinvalmistaja, jota juuri kukaan ei tiedä. Asialla on nimittäin BBK Electronics, joka vastaa kolmesta nopeasti kasvavasta tuotemerkistä älypuhelinmarkkinoilla.
OnePlussan lisäksi sama yritys vastaa Vivo- ja Oppo-merkeistä, jotka ovat tällä hetkellä maailman neljänneksi ja viidenneksi myydyimmät älypuhelinmerkit.
Itse asiassa BBK:n valmistamien älypuhelinten yhteenlaskettu markkinaosuus oli viime vuoden lopulla jo yli 15 prosenttia. Tämä on selvästi enemmän kuin Huawein 10,6 prosenttia ja jo aika lähellä Samsungin ja Applen 18 prosentin markkinaosuuksia.
BBK:lla on yli 17 000 työntekijää testaissaan ja tuotantoalaa yli 10 hehtaaria. BBK on jo vuosikymmeniä vanha elektroniikkavalmistaja, joka tuli älypuhelinmarkkinoille vasta Vivon myötä eli vuonna 2011.
Tiettävästi BBK:lla on hihassaan pari muutakin uutta älypuhelinbrändiä nyt myynnissä olevan kolmen lisäksi. Kiinalaisvalmistaja haluaa kaapata markkinat hajautetulla volyymillä, mikä näyttää olevan toimiva strategia.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
