JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

IBM julkisti maaliskuun alussa suunnitelmansa, jossa tarkoituksena on tuoda markkinoille ensimmäiset kaupalliset 50 kubitin kvanttitietokoneet ja -palvelut muutaman vuoden kuluessa. IBM julkaisi myös mahdollisuuden testata IBM Q –kvanttitietokonetta tutkimus- ja koulutuskäytössä. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta reagoi nopeasti uutiseen järjestämällä kvanttiohjelmoinnin perusteiden kurssin.

Perustyökalujen oppimisen lisäksi kurssin opiskelijat pääsevät – ensimmäisenä Suomessa – itse koodaamaan ja kokeilemaan kvanttitietokonetta. Opetus oli mahdollista toteuttaa nopeasti, sillä IT-tiedekunnan tutkimusprofessorina toimii Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta. Möttönen (kuvassa) on julkaissut useita artikkeleja maailman parhaissa tiedelehdissä kuten Nature ja Science.

Opiskelijat ottivat kurssin innolla vastaan. Kurssilla he odottivat oppivansa perusteet kvanttitietokoneista ja kvanttilaskennasta. Opetuksen avulla he ymmärtäisivät kvanttilaskennan tulevaisuuden potentiaalin ja sen hyödyntämisen sekä näkisivät, minne tutkimus on tulevaisuudessa menossa.

Kvanttialaa Möttönen pitää tärkeänä alana juuri valtavan tulevaisuuspotentiaalinsa vuoksi. - Kvanttitietokone ei ole pelkästään nopeampi tietokone, vaan se voi joissain ongelmissa tehdä jopa mahdottomasta mahdollisen. Lupaavia sovellusalueita löytyy esimerkiksi kemian alalta, jossa kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista vaikkapa molekyylitason dynamiikkaan ja rakenteisiin liittyviä ongelmia. Esimerkkinä voisi mainita typen sitoutumisen ja lannoitteiden syntetisoinnin mallinnuksen, Möttönen kertoo.

Kvanttitietokone luo mahtavia mahdollisuuksia, sillä monidimensioisessa avaruudessa voidaan ratkaista ongelmia silloinkin, kun ongelman ratkaisussa läpi käytävien arvausten määrä on liian suuri tavallisen tietokoneen prosessoitavaksi. Möttönen havainnollistaa kvanttikonetta pallon avulla: ”Jos pitäisi päästä pallolla pisteestä A pisteeseen B, niin perinteinen tietokone kiertää pallon kaarevaa pintaa pitkin, kun taas kvanttikone voisi löytää lyhyimmän reitin pallon läpi.”

Milloin olisi mahdollista saada ison mittaluokan kvanttikone? Möttönen vastaa, että esimerkiksi Suomessa ei vielä ole niin suuria investointeja, että täällä voitaisiin rakentaa suuri kvanttitietokone. Suomessa on kuitenkin vahvaa osaamista kvanttilaskennassa.

- Olemme voineet Suomessakin auttaa kehityksessä mm. parantamalla komponentteja, keksimällä uusia menetelmiä ja ratkaisemalla, miten tietyistä laskentavirheistä pääsee eroon. Totta kai rakentaisimme kvanttitietokoneen, jos saisimme jostain riittävästi resursseja, Möttönen päättää.

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

UPS on tärkeä osa datan tallennusta

Innovatiiviset UPS-suunnittelutekniikat tuovat sekä paremman tehokkuuden että suorituskykyä.

Lue lisää...
 
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
ETN_fi See the @MinimaProcessor presentation at ECF18: https://t.co/m1znHqgj2E
ETN_fi Cut the power in IoT processors. @MinimaProcessor at Embedded Conference Finland 2018.
 
 

ny template