JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

logotypen

Argonne National Laboratoryn tutkijat ovat löytäneet tavan hallita ja luoda erityisiä kuvioituja pintoja magneettisesti järjestäytyneessä materiaalissa. Alueita tai pintoja joihin liittyy magneettisia spinejä, tunnetaan skyrmioneina tai antiskyrmioneina. Skyrmioneja on saatu aikaan jo aiemmin mutta uutta on, että nyt tutkijat voivat hallita sitä, missä kohtaa materiaalia ne esiintyvät.

Skyrmioneilla ei ole sähkövarausta mutta niillä on jotakin, mitä tiedemiehet kutsuvat topologiseksi varaukseksi. Tämä tarkoittaa, että niitä voidaan käyttää informaation tallentamiseen.

Argonnen tutkijat loivat skyrmioneja ja antiskyrmioneja fokusoidulla ionisuihkulla, joka oleellisesti pommittaa platinan ja koboltin pintakerrosta galliumin ioneilla.

Eri vaiheiden jälkeen ryhmä sai ajatuksen liikuttaa sädettä spiraalissa, lähtien joko keskeltä ulospäin tai reunalta kohti keskustaa. Ensimmäisessä tapauksessa syntyi hyvin määritelty skyrmioni, toisessa tapauksessa syntyi antiskyrmioni.

- Tietomme mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun keinotekoinen antiskyrmion on toteutettu kokeilussa, toteaa tutkimusta johtanut Argonnen materiaalitieteilijä Charudatta Phatak.

Singaporen kansallisen yliopiston (National University of Singapore) johtamassa tutkimuksessa kansainvälinen tutkijaryhmä on puolestaan kehitellyt uusia ohuita monikerroskalvoja, joille voisi valjastaa skyrmioneja informaation kantajiksi. Tutkijaryhmä luoma uusi materiaali säilyttää skyrmionien tilan vaikka esimagnetointikenttä poistetaan.

Pyörteisiä skyrmioneja ovat tutkineet monet tutkijaryhmät, pyrkien löytämään keinon hyödyntämään muun muassa magneettisten kuvioiden kaarevuutta mahdollisten kilparatamuistien perustana. Saidiarabialaisen KAUSTin yliopiston (King Abdullah University of Science and Technology) johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on puolestaan löytänyt näistä ilmiöistä uuden Hall-efektin, jonka aiheuttaa paikallinen spinvirta.

Veijo Hänninen

Nanobittejä 13.4.2017

Tiedätkö, mikä on pistotulppa?

Sikaa sanotaan usein töpselikärsäksi, vaikka sähköinsinöörille nimitys on kauhistus: sian kärsähän näyttää pistorasialta, ei töpseliltä. Puhekielessä töpselit ja pistorasiat menevätkin välillä sekaisin, mutta alan oppimateriaalissa, käyttöohjeissa ja toimitetussa mediassa tulisi pyrkiä oikeiden ja täsmällisten termien käyttöön. Pistokytkimiin liittyvistä termeistä on olemassa kansallinen standardi SFS 5805, joka uudistui toukokuussa. Edellinen standardi oli vuodelta 1996.

Lue lisää...

Kuinka älykellon tehopiiri kutistetaan?

Yleisin puettava laite on älykello tai fitnessranneke. Niiden arkkitehtuuriin kuuluu toiminnallisia lohkoja, kuten ympäristön ja biometrinen aistiminen, langaton yhteys ja mikro-ohjain. Tämä on johtanut uuden standardin tehokomponentin, microPMIC-piirin kehittämiseen, joka tuottaa anturien, radioiden ja prosessorin vaatimat erilaiset tehosyötöt. Se säästää aikaa, tilaa ja kustannuksia.

Lue lisää...
 
ETN_fi RT @Kwikman: World's first autonomous maritime ecosystem, Sauli Eloranta Rolls-Royce #ddayfi #RebootFinland https://t.co/DopdH7pzQ3
ETN_fi RT @Kwikman: Invitation to build world's first level 5 self driving system #ddayfi #RebootFinland https://t.co/CueAUztf0m
ETN_fi RT @AutomatedbusFI: Pekka Möttö , CEO of @Tuupapp is explaining how to build #Maas for customers #ddayfi #RebootFinland https://t.co/ZuBrx0
ETN_fi 4K-elokuvaa langattomasti. @latticesemi delivers first #4K UHD wireless video solution in the 60 GHz band. https://t.co/coXt8e30Ju
ETN_fi Ethernet is an old man :). 44 years old to be exact. https://t.co/bLmLWpHiWg
 

ny template