JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

logotypen

Yhä useampi älypuhelin avautuu sormenjäljen perusteella. Amerikkalaistutkijat ovat kuitenkin havainneet, ettei puhelimien antureihin voi sataprosenttisesti luottaa.

Kyse on New Yorkin ja Michiganin yliopistojen tutkijoiden yhteistutkimuksesta. Sen mukaan sormenjälkien osittainen samanlaisuus voi johtaa siihen, että soremnjälkianturin tuottama tunnistus olekaan niin luotettavaa kuin on aiemmin ajateltu.

Tämä perustuu siihen, ettei älypuhelimen sormenjälkianturi ota kuvaa koko sormenjäljestä. Sen sijaan anturi skannaa ja tallentaa osittaisia sormenjälkiä ja monessa laitteessa järjestelmä antaa käyttäjälle mahdollisuuden tunnistautua usean sormen jäljen perusteella.

Käyttäjän identiteetti varmistetaan kun käyttäjän sormenjälki vastaa mitä tahansa järjestelmään tallennettua skannausta. Tutkijoiden mukaan eri henkilöiden osasormenjäljissä voi olla tarpeeksi vastaavuuksia, jotta voitaisiin luoda erillinen ”masterkuva”.

Käytännössä anturien koon pienentyessä niiden tarkkuuden pitäisi parantua, jotta ne näkevät riittävästi sormenjäljen piirteitä. Mikäli resoluutio ei parane, anturin ja järjestelmän kyky erottaa sormenjälkiä toisistaan heikkenee, sanoo Michiganin yliopiston tietotekniikan professori Arun Ross.

New Yorkin yliopiston tietotekniikan professori Nasir Memon sanoo, että masterkuva (MasterPrint) vastaa sitä, että hakkeri yrittää murtautua PIN-koodin läpi yleisimmillä yhdistelmillä kuten ”1234”. Neljä kertaa sadasta ”1234” on oikein, mikä on aika hyvä todennäköisyys.

Tutkijat analysoivat 8200 sormenjäljen osaskannausta. Jokaista satunnaisesti otettua 800 osasormenjälkeä kohti he löysivät keskimäärin 92 mahdollista masterkuvaa. Tällainen masterkuva vastaa ainakin 4 prosenttia kaikista kuvista.

Koko sormen skannauksista vastaavuuksia löytyi vain yksi. Mikäli puhelimissa olisi suurempi skanneri, joka kuvaa koko sormen pään, tunnistaminen olisi merkittävästi luotettavampaa. Käytännössä täysin varmaa.

Tulosten mukaan älypuhelimen sormenjälki on sitä epävarmempi, mitä useammasta osaskannauksesta se luodaan.

Tiedätkö, mikä on pistotulppa?

Sikaa sanotaan usein töpselikärsäksi, vaikka sähköinsinöörille nimitys on kauhistus: sian kärsähän näyttää pistorasialta, ei töpseliltä. Puhekielessä töpselit ja pistorasiat menevätkin välillä sekaisin, mutta alan oppimateriaalissa, käyttöohjeissa ja toimitetussa mediassa tulisi pyrkiä oikeiden ja täsmällisten termien käyttöön. Pistokytkimiin liittyvistä termeistä on olemassa kansallinen standardi SFS 5805, joka uudistui toukokuussa. Edellinen standardi oli vuodelta 1996.

Lue lisää...

Kuinka älykellon tehopiiri kutistetaan?

Yleisin puettava laite on älykello tai fitnessranneke. Niiden arkkitehtuuriin kuuluu toiminnallisia lohkoja, kuten ympäristön ja biometrinen aistiminen, langaton yhteys ja mikro-ohjain. Tämä on johtanut uuden standardin tehokomponentin, microPMIC-piirin kehittämiseen, joka tuottaa anturien, radioiden ja prosessorin vaatimat erilaiset tehosyötöt. Se säästää aikaa, tilaa ja kustannuksia.

Lue lisää...
 
ETN_fi RT @Kwikman: World's first autonomous maritime ecosystem, Sauli Eloranta Rolls-Royce #ddayfi #RebootFinland https://t.co/DopdH7pzQ3
ETN_fi RT @Kwikman: Invitation to build world's first level 5 self driving system #ddayfi #RebootFinland https://t.co/CueAUztf0m
ETN_fi RT @AutomatedbusFI: Pekka Möttö , CEO of @Tuupapp is explaining how to build #Maas for customers #ddayfi #RebootFinland https://t.co/ZuBrx0
ETN_fi 4K-elokuvaa langattomasti. @latticesemi delivers first #4K UHD wireless video solution in the 60 GHz band. https://t.co/coXt8e30Ju
ETN_fi Ethernet is an old man :). 44 years old to be exact. https://t.co/bLmLWpHiWg
 

ny template