JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Huawei esitteli lokakuussa uuden lippulaivapuhelimensa Mate 10 Pron. Laite on Huawein ensimmäinen paikallista tekoälyä hyödyntävä älypuhelin. Tekoäly ei ole pelkkää hypetystä, siitä on käytössä monenlaista hyötyä.

Eniten lehdistössä on puhuttu Mate 10:n kameran kyvystä tunnistaa kuvattavia kohteita. Tunnistettavien objektien määrä on vielä rajallinen – nyt taitaa olla 14 eri näkymää – mutta määrä tulee firmware-päivitysten myötä kasvamaan tulevaisuudessa.

Kuvan tunnistaminen ei olisi käytännöllistä, mikäli siihen käytetään pilvilaskentaa. Sen sijaan Mate 10:ssä – Suomessahan myydään vain Pro-versiota – tekoäly on paikallista. Malleja ajetaan itse päätelaitteessa, mikä on paitsi nopeampaa myös tietoturvallisempaa.

Krin 970 -prosessorilla kuvantunnistus tapahtuu NPU-neurolaskentayksiköllä. Piirin tekoäly perustuu jopa 300 miljoonaan malliin, jotka opetetaan pilvilaskennan avulla. Kun mallit siirretään päätelaitteeseen, niiden määrä kompressoidaan noin 10 tuhanteen, mikä johtuu jo rajoitetusta muistin määrästä.

Kuvantunnistuksessa tekoäly kyllä toimii, mutta tässä vaiheessa toiminto on edelleen vain mielenkiintoinen uusi tekniikka. Sen sijaan peruskäytössä merkittävämmäksi on osoittautunut puhelimen kyky oppia käyttäjän tapa käyttää puhelinta. Se parantaa laitteen akkukestoa, mille onkin kysyntää, sillä 6-tuumainen näyttö ja erittäin nopea prosessori syövät akkutehoa, vaikka käytössä olisikin 4000 ampeeritunnin kapasiteetti.

Ehkä Mate 10 Pron paras ominaisuus on kuitenkin Kirin 970 -prosessori. Se on erittäin nopea. Kyse on 5,5 miljardin transistorin piiristä, jolla on 8-ytiminen ARM-prosessori, 12-ytiminen Mali-grafiikkaprosessori, DSP-rposessori kuvankäsittelyyn ja NPU-yksikkö AI-toimintoja varten. Kokonaisuutta eli esimerkiksi prosessien aikatauluttamista ja muistin allokoimista eli prosesseja varten huolehtii HiAI-resurssienhallinta.

Huawei Mate 10 Pro 128 gigatavun tallennusmuistilla ja 6 gigatavun RAM-muistilla maksaa 799 euroa.

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
2hreplyretweetfavorite
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
2hreplyretweetfavorite
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template