JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Suomi täyttää huomenna sata vuotta ja pieneksi maaksi olemme onnistuneet kehittämään monenlaisia kansainvälisestikin merkittäviä tekniikan innovaatioita. Listan ykkösestä ei kuitenkaan kannata paljon väitellä. Linus Torvaldsin Helsingin yliopistossa käynnistämä Linux on maailman ylivoimaisesti menestynein ohjelmistoprojekti.

Elokuussa 1991 Torvalds laittoi minix-keskusteluryhmään kuuluisan ensimmäisen viestinsä. ”Kehitän ilmaista käyttöjärjestelmää. tämä on vain harrastus, eikä siitä mitään isoa tule”, Torvalds kiteytti. Ennustus ei olisi voinut mennä pahemmin pieleen.

Torvaldsin koodaamassa ytimen ensimmäisessä versiossa koodirivejä oli noin 10 tuhatta. Versiossa 2.1.65 rikottiin miljoonan koodirivin raja. 2.6.7-versiossa rivejä oli viisi miljoonaa, 3.0.11:ssä lähes 12 miljoonaa, ja 4.14.3.-versiossa jo yli 20 miljoonaa riviä.

Tänään Linux operoi miljardeja laitteita pienistä sulautetuista laitteista supertietokoneisiin (itse asiassa kaikkia maailman tehokkaimpia superkoneita) ja älypuhelimiin Androidin taustalla. Sen jälkeen, kun linux-ytimen versionhallinta siirtyi git-aikaan eli vuodesta 2005 lähtien peräti 15 637 kehittäjää yli 1400 yrityksestä on ollut mukana ytimen kehityksessä. Linux-yhteisöä voidaan kutsua maailman suurimmaksi softataloksi.

Kaikki kunnia ei kuulu Torvaldsille. Tärkeä rooli kuuluu myös Richard Stallmanin GNU-hankkeelle, joka pyrki tuomaan AT&T:n omistaman UNIXin kehittäjien käyttöön. GNU:sta puuttui kernel, joten Torvalds täytti tärkeän osan palapelissä.

Linux on käytännössä vallannut kaikki muut tietotekniikan osa-alueet paitsi peruskäyttäjien työpöydän. Tämäkin tuntuu erikoiselta, sillä useimmille jokin linux-jakeluista olisi paras, vakain ja tietoturvallisin alusta jokapäiväisten sähköpostien, webbiselaamisen ja laskujen hoitamiseen.

On oikeastaan vain kaksi ryhmää, joille linux ei aina ole paras vaihtoehto: pelaajat, jotka ovat Windows-miehiä ja graafisen alan ammattilaiset, jotka kääntyvät Macin puoleen. Kaikille muilla Linux olisi paras valinta.

Vuonna 2012 Linus Torvalds palkittiin Tekniikan Akatemian Millennium-palkinnolla Linuxin kehittämisestä. Näin Torvalds puhui projektistaan Millennium-palkitsemisen aikoihin.

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Koko järjestelmää voidaan simuloida kerralla

Simulointi on perusedellytys monimutkaisen järjestelmän onnistuneelle suunnittelulle, kehittämiselle ja testaamiselle. Yhdistämällä Wind Riverin Simicsin kaltainen tietokoneen simulointiohjelmisto fyysisen järjestelmän ja ympäristön simulaatioon voidaan koko järjestelmän kattavia testejä ajaa täysin automaattisesti niin usein kuin halutaan.

Lue lisää...
 
ETN_fi Thaimaan luolapelastusoperaatiossa käytettiin MaxMesh-verkkotekniikkaa, joka perustui Analog Devicesin AD9364-piire… https://t.co/eVFbYcblRg
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
 
 

ny template