Suomi täyttää huomenna sata vuotta ja pieneksi maaksi olemme onnistuneet kehittämään monenlaisia kansainvälisestikin merkittäviä tekniikan innovaatioita. Listan ykkösestä ei kuitenkaan kannata paljon väitellä. Linus Torvaldsin Helsingin yliopistossa käynnistämä Linux on maailman ylivoimaisesti menestynein ohjelmistoprojekti.
Elokuussa 1991 Torvalds laittoi minix-keskusteluryhmään kuuluisan ensimmäisen viestinsä. ”Kehitän ilmaista käyttöjärjestelmää. tämä on vain harrastus, eikä siitä mitään isoa tule”, Torvalds kiteytti. Ennustus ei olisi voinut mennä pahemmin pieleen.
Torvaldsin koodaamassa ytimen ensimmäisessä versiossa koodirivejä oli noin 10 tuhatta. Versiossa 2.1.65 rikottiin miljoonan koodirivin raja. 2.6.7-versiossa rivejä oli viisi miljoonaa, 3.0.11:ssä lähes 12 miljoonaa, ja 4.14.3.-versiossa jo yli 20 miljoonaa riviä.
Tänään Linux operoi miljardeja laitteita pienistä sulautetuista laitteista supertietokoneisiin (itse asiassa kaikkia maailman tehokkaimpia superkoneita) ja älypuhelimiin Androidin taustalla. Sen jälkeen, kun linux-ytimen versionhallinta siirtyi git-aikaan eli vuodesta 2005 lähtien peräti 15 637 kehittäjää yli 1400 yrityksestä on ollut mukana ytimen kehityksessä. Linux-yhteisöä voidaan kutsua maailman suurimmaksi softataloksi.
Kaikki kunnia ei kuulu Torvaldsille. Tärkeä rooli kuuluu myös Richard Stallmanin GNU-hankkeelle, joka pyrki tuomaan AT&T:n omistaman UNIXin kehittäjien käyttöön. GNU:sta puuttui kernel, joten Torvalds täytti tärkeän osan palapelissä.
Linux on käytännössä vallannut kaikki muut tietotekniikan osa-alueet paitsi peruskäyttäjien työpöydän. Tämäkin tuntuu erikoiselta, sillä useimmille jokin linux-jakeluista olisi paras, vakain ja tietoturvallisin alusta jokapäiväisten sähköpostien, webbiselaamisen ja laskujen hoitamiseen.
On oikeastaan vain kaksi ryhmää, joille linux ei aina ole paras vaihtoehto: pelaajat, jotka ovat Windows-miehiä ja graafisen alan ammattilaiset, jotka kääntyvät Macin puoleen. Kaikille muilla Linux olisi paras valinta.
Vuonna 2012 Linus Torvalds palkittiin Tekniikan Akatemian Millennium-palkinnolla Linuxin kehittämisestä. Näin Torvalds puhui projektistaan Millennium-palkitsemisen aikoihin.
Teollisuusrobotiikan nopea kasvu ja siirtymä kohti teollisuus 4.0 -ympäristöä nostavat ajoituksen kriittiseksi suorituskykytekijäksi. Älykkäät robotit, IoT-verkot ja tekoälypohjainen laadunvalvonta edellyttävät alle mikrosekunnin synkronointia, johon perinteiset kvartsiratkaisut eivät aina pysty vastaamaan vaativissa tehdasolosuhteissa. Piipohjaiset MEMS-ajoituspiirit tarjoavat tarvittavan vakauden, iskunkestävyyden ja lämpötilansietokyvyn.
