JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Perinteisessä datantallennuksessa itse media on viime vuosina tullut jatkuvasti tiheämmäksi. Nyt ollaan pian kuitenkin kutistamisen äärirajoilla jo kvanttimekaanisista syistä. Saksalaisessa Kielin yliopistossa on kehitetty tekniikka, jolla kiintolevyn tallennustiheys saadaan kasvatettua sata kertaa nykyistä tiheämmäksi.

Ratkaisu perustuu pyöriviin molekyyleihin, joihin voidaan tallentaa informaatiota niiden magneettisen tilan perusteella. Nämä molekyylit pitää pystyä sijoittamaan pinnalle ilman, että niiden kyky varastoida informaatiota vaurioituu.

Kielissä tämä on nyt onnistunut. Lisäksi tutkijat onnistuivat käsittelemään molekyylejä niin, että niiden tallennuskapasiteettia voitiin kasvattaa. Tämä tarkoittaa, että perinteisen kiintolevyn tallennuskapasiteetti voitaisiin kasvattaa satakertaiseksi.

Käytännössä saisimme esimerkiksi teratavun kiintolevyjä, jotka olisivat merkittävästi nykyistä pienempiä. Nykylevyjen kapasiteetti voitaisiin tekniikalla puristaa sadasosaan, mutta se ei taida käytännössä olla paras ratkaisu.

Tällä hetkellä yksi bitti vaatii kiintolevyllä noin 10 x 10 nanometrin kokoisen tilan. Kielin tutkijoiden mukaan tämä on edelleen liian isoa komponenttien miniatyrisoimista varten. Toisaalta bittiä ei voida nykytekniikalla puristaa enää juuri pienempään tilaan.

Avuksi tulee bitin tallentaminen yhteen molekyyliin, jonka koko on yksi neliönanometri. Tämä on sata kertaa nykyistä tiheämpää tallennusta. Molekyyli kuvaa korkeaa ja matalaa magneettista tilaa. Sen lisäksi sen liitosta alustaan voidaan muuttaa kääntämällä sitä 45 astetta. Tämä tarkoittaa kolmea loogista tilaa: 0, 1 ja 2. Bitti muuttuisi tritiksi.

Kemistien avulla onnistuttiin luomaan molekyyli ja löytämään alusta, johon se voi kiinnittyä. Tämä piti lisäksi pystyä tekemään niin, ettei molekyylin kytkentäkyky katoa. Tritin informaatio – looginen tila – voitiin kirjoittaa ja lukea sähkövirran avulla.

Tekniikan kaupallistuminen vaatii toki vielä vuosien tutkimuksen ja kehitystyön.

Ilmoittaudu mukaan ECF2018-tapahtumaan

ETN järjestää toisen kerran Embedded Conference Finland -tapahtuman. Tällä kertaa aiheina ovat IoT ja tekoäly. Tapahtuma järjestetään Pasilassa 12.huhtikuuta. Luvassa on keynote-puheita, paneelikeskustelu AI:n merkityksestä sekä mielenkiintoisia teknisiä esityksiä.

Kävijöille tapahtuma on ilmainen. Rekisteröidy heti mukaan, sillä paikkoja on rajoitetusti. Mukaan pääset ilmoittautumalla täällä.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteesta www.embeddedconference.fi.

 
 

Data on jo tavaroita arvokkaampaa

Strategisesti ajatellen it:llä ei ole väliä, kirjoitti amerikkalainen Nicolas Carr vuonna 2003 Harvard Business Review’ssä. Seuraavina vuosina yritykset alkoivat ulkoistaa it-järjestelmiään, koska eivät pitäneet sitä ydinliiketoimintanaan. Nyt 15 vuotta myöhemmin tilanne on toinen. Lisäarvo luodaan datalla, joten it on arvokkaampaa kuin koskaan aikaisemmin.

Lue lisää...

Flashilta vaaditaan paljon verkkolaitteissa

Flash-muisti yleistyy tietoliikennelaitteissa, mutta niissä ratkaisulta vaaditaan paljon enemmän kuin yritys- ja kuluttajalaitteiden tallennuksessa: luotettavuutta, laatua ja datan palautusmahdollisuutta.

Lue lisää...
 
ETN_fi Helsinki wants to become the smartest city in the world. See https://t.co/bZTM7Z5JS5 #100lasissa
ETN_fi The 1st ever official roaming groupcall between Finnish VIRVE and Nodnett of Norway. See https://t.co/WryGLaLGkq @erillisverkot
ETN_fi AI democratizes development, says @adhorn at #hacktalks. See https://t.co/AslQeZYSAV
ETN_fi Robots can´t do backflips, right? https://t.co/KtogoRB25R
 
 

ny template