JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Purduen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, joka selventää orgaanisten aurinkokennojen tapaa luoda varausta. Sähkövirran tuottamisessa orgaanisissa ja nanorakenteisissa heterorajapinnoissa varaussiirron eksitoneilla on tärkeä rooli mutta se, miten ne rajapinnoissa siirtyvät on heikosti ymmärretty. Sähkövirran luomiseksi eksitonit on saatava purettua ja yleensä se vaatii rakenteellisen rajapinnan.

- Huomasimme, että tällainen elektroniaukko-rajapinta ei ole mikään yksittäinen staattinen tila. Elektroni ja aukko voivat olla kaukana toisistaan tai lähellä toisiaan, ja mitä kauempana ne toisistaan ovat, sitä todennäköisemmin ne erottuvat, toteaa tutkimusta vetänyt kemian professori Libai Huang.

- Kun ne ovat kaukana toisistaan, ne ovat todella hyvin liikkuvia ja ne voivat liikkua melko nopeasti. Mielestämme tällainen nopea liike positiivisen ja negatiivisen varauksen välillä on se, mikä ajaa erottumista näissä rajapinnoissa.

Jos tiedetään, miten eksitonit erottautyvat, voidaan suunnitella paremmin uusia rajapintoja orgaanisille aurinkokennoille. Huangin mukaan se voi myös tarkoittaa, että on materiaaleja, joita ei ole vielä edes käytetty aurinkokennojen rakentamiseen.

Michiganin yliopiston tutkijat ovat puolestaan löytäneet keinon saada elektronit kulkemaan paljon pidemmälle kuin aiemmin ajateltiin mahdollisiksi materiaaleissa, joita käytetään orgaanisissa aurinkokennoissa ja puolijohteissa.

Orgaanisilla materiaaleilla on huono sähkön johtavuus, mutta nyt tutkijat osoittivat, että ohuen fullereenikerroksen avulla elektronit voivat kulkea jopa useita senttimetrejä siitä pisteestä, jossa ne isketään fotonilla liikkeelle. Kyse on dramaattisesta parannuksesta, sillä nykyisissä orgaanisissa kennoissa elektronit voivat kulkea vain muutama sata nanometriä tai vähemmän.

Käytännössä esimerkiksi orgaanisissa aurinkokennoissa laajemmin liikkuvat elektronit voidaan kerätä kauempana niiden alkupisteestä, jolloin keruuelektroditkin voivat olla etäämpänä toisistaan ja siten pimentäen vähemmän keruualaa.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 22.1.2018

Ilmoittaudu mukaan ECF2018-tapahtumaan

ETN järjestää toisen kerran Embedded Conference Finland -tapahtuman. Tällä kertaa aiheina ovat IoT ja tekoäly. Tapahtuma järjestetään Pasilassa 12.huhtikuuta. Luvassa on keynote-puheita, paneelikeskustelu AI:n merkityksestä sekä mielenkiintoisia teknisiä esityksiä.

Kävijöille tapahtuma on ilmainen. Rekisteröidy heti mukaan, sillä paikkoja on rajoitetusti. Mukaan pääset ilmoittautumalla
täällä
.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteesta
www.embeddedconference.fi.

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

GDPR tulee – oletko valmis?

Tietoturva on parhaimmillaankin ikävä tehtävä: Keinot toteuttaa se ovat kalliita, vievät aikaa ja lisäävät energiankulutusta. Samalla kyse on olennaisesta tekijästä, kun laitteita liitetään yhteen osana Teollisuus 4.0.-, esineiden internet- tai pilvitekniikoita. Tietoturva määritellään uudessa EU-direktiivissä GDPR.

Lue lisää...
 
ETN_fi Kanadalaislasten vuoro oppia koodaamaan micro:bit-korteilla. https://t.co/0iVaMmV1zs
ETN_fi Nopeaa wifiä metrossa? 1.25Gbps Wi-Fi for tube trains https://t.co/2kXcuq8RsZ
ETN_fi RT @nokia: Nokia and China Unicom deploy AirGile cloud-native core network to enable new #VoLTE and #VoWiFi services in China. The network…
ETN_fi Helsinki wants to become the smartest city in the world. See https://t.co/bZTM7Z5JS5 #100lasissa
 
 

ny template