JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Fyysikot ympäri maailmaa työskentelevät laajamittaisten kvanttiverkkojen toteuttamiseksi, joissa yksittäinen valokvantti siirtää hyvin turvatun kvantti-informaation kiinteisiin solmuihin suurilla etäisyyksillä. Tällaisten kvanttiverkkojen perusrakenteita ovat esimerkiksi kvanttitoistimet, jotka kantavat kvantti-informaatiota pitkilläkin etäisyyksillä tai kvantti-logiikkaportit, jotka ovat välttämättömiä kvantti-informaation käsittelemiseksi.

Nyt tiedemiesten ryhmä Max Planck -insituutin kvanttioptiikan professori Gerhard Rempe johdolla on osoittanut uuden konseptin kvanttiportin toteutettavuudesta. Konseptissa optisessa ontelossa törmäävät fotonit välittävät kahden sen sisältämän atomin välistä vuorovaikutusta. Tämä vuorovaikutus on perusta porttitoimintojen suorittamiselle atomien välillä, esimerkiksi CNOT-portin toiminnan tai lomittumisen luomiseksi.

Uusi menetelmä tarjoaa monia etuja: esimerkiksi porttitoiminnot tapahtuvat mikrosekunteina, mikä on omiaan kvantti-informaation käsittelylle. Lisäksi porttimekanismia voidaan soveltaa muihin kokeellisiin alustoihin ja kahden atomin portti voi toimia rakennelohkona kvanttitoistimessa.

Kokeilun ydinosa (kuva) on epäsymmetrinen optinen onteloresonaattori, joka koostuu vahvasti heijastavasta ja puoliläpäisevästä peilistä. Kaksi sähköisesti neutraalia rubidiumatomia on loukussa ontelon keskellä.

Kukin atomi kantaa kubittia, eli kvantti-informaatiota, joka on koodattu kahden vakaan perustilan superpositioon. Yksi atomin perustiloista on resonanssissa onkalon valokentän kanssa ja siten atomit ja ontelo muodostavat vahvasti kytketyn järjestelmän.

Valokentän avulla tai sen puutteella voidaan sitten toteuttaa kvanttiporttien erilaisia toimintoja kahden atomin välillä. Konsepti voi tuottaa myös kvanttilomittuneita ulostulotiloja kahdesta alun perin itsenäisestä atomista.

- Porttitoiminnon taustalla oleva mekanismi on hyvin yksinkertainen ja tyylikäs, koska siinä on vain yksi fyysinen askel. Päinvastoin kuin muissa porttimekanismeissa, kubittien välisellä etäisyydellä ei ole merkitystä, toteavat tutkijat.

Menetelmää voisi soveltaa myös moniin muuntyyppisiin atomeihin, ioneihin tai kvantti-informaatiota sisältäviin kiinteän tilan kvanttipisteisiin.

Tutkijoiden mukaan ontelossa voisi olla enemmänkin atomeja, jolloin suuren skaalan kvanttiverkossa, monikubittiset solmut voisivat palvella pieninä kvanttitietokoneina, jotka suorittavat peruslaskentaa ja lähettävät tuloksensa toisille solmuille.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 12.3.2018

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

IoT-suunnittelusta demokraattisempaa – avoimen koodin korteilla ja yhteisöjen tuella

Avoimen koodin ohjelmistojen rinnalle ovat tulossa avoimen koodin laitteistot ja kortit. Niiden ja suunnittelijayhteisöjen avulla yhä useampi rakentelija voi saada IoT-suunnittelunsa valmiiksi tuotteeksi asti.

Lue lisää...
 
ETN_fi Langaton anturi kertoo betonin kosteuden https://t.co/QF085IazLJ @MatoEngineering @japikas @FinnBuild
ETN_fi Phoenix Contact ostaa kaksi saksalaista yritystä: SKS Kontakttechnik keskittyy sähkömekaniikkaan, Pulsotronic GmbH… https://t.co/AfQDWxGQ6x
ETN_fi First truly black solar modules roll off industrial production line @AaltoUniversity https://t.co/ym11lOA2lL
ETN_fi Telian toimitusjohtaja: 5G-datassa kokeillaan uusia hintamalleja https://t.co/we8ryxGl4D @teliafinland
 
 

ny template