JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Nanomittakaavan valonlähteet ja nanoantennit ovat jo löytäneet laajan valikoiman sovelluksia useilla aloilla, kuten erittäin kompakteina pikseleinä, optisessa havaitsemisessa tai televiestinnässä. Pietarilaisen ITMO-yliopiston tiedemiehet ovat nyt kehittäneet uuden tyyppisiä nanohiukkasiin perustuvia valonlähteitä, jotka perustuvat halidi-perovskiitteihin. Nämä alle aallonpituuden nanopartikkelit toimivat sekä emittereinä että nanoantenneina ja pystyvät vahvistamaan valon emissiota luontaisesti ilman lisärakenteita.

Perovskiitin etuna on lisäksi se, että se mahdollistaa emissiospektrin virittämisen koko näkyvällä alueella muuttamalla materiaalin koostumusta. Tämä tekee uusista nanopartikkeleista lupaavan alustan erilaisille kompakteille optoelektronisille laitteille, kuten optisiin siruihin, valoa emittoiviin diodeihin tai antureihin.

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat puolestaan kehittäneet yhdessä Kalifornian Caltecin ja tanskalaisen Aarhusin yliopiston kanssa uuden valmistustekniikan pienille metallisille nanorakenteille. Näiden rakenteiden kuten nanoantennien mitat ovat noin kymmenen nanometriä ja mahdollistavat siten optisten ominaisuuksien muokkaamisen näkyvän valon aallonpituusalueella.

Jyväskylän yliopistossa myös Boxuan Shen tutki väitöskirjatyössään, miten DNA-molekyylin avulla voidaan rakentaa nanokokoluokan sähköisiä ja optisia laitteita kuten rusetin muotoisia optisia antenneja ja yhden elektronin transistoreita.

DNA-pohjainen nanoteknologia on kasvava ala, jossa DNA-molekyylin itsejärjestäytyvyyttä hyödyntämällä voidaan muodostaa erimuotoisia ja tarkasti suunniteltavia nanorakenteita. Shenin väitöstutkimuksessa valmistettiin mm. safiiripintoja, jotka oli kauttaaltaan peitetty kultaisilla nanoruseteilla, joita voidaan soveltaa esimerkiksi molekyylien tunnistuksessa.

- Optisten sovellusten lisäksi DNA tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia sähköisten virtapiirien valmistuksessa, toteaa Shen yliopiston tiedotteessa.

Shen kollegoineen pyrki muodostamaan yhden elektronin transistoreita yhdistämällä kolme kultananohiukkasta yhteen DNA-rakenteeseen. Tällaisia kultananohiukkasten ja DNA-rakenteen muodostamia kokonaisuuksia vangittiin sähkökentillä nanojohtimien väliin, jolloin ne muodostivat kokonaisen virtapiirin. Väitöskirjatyössä osoitettiin, että vangitut rakenteet toimivat yhden elektronin transistoreina huoneenlämpötilassa.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 20.3.2018

 
 

Tämän takia Huaweita pelätään

Maailmalla on käynnissä omituinen sota, jossa yhä useammat maat kieltävät kiinalaisten laitevalmistajien laitteiden käytön tulevissa 5G-verkoissa. Mutta miksi amerikkalaiset pelkäävät Huaweita? MIT Technology Review -lehti listaa kuusi syytä.

Lue lisää...

Roima parannus IoT-verkkojen tietoturvaan

Langattomia IoT-laitteita pidetään merkittävänä uhkana teollisuuden tietoverkkojen turvallisuudelle. Tietoturvassa voidaan kuitenkin päästä roimasti paremmalle tasolle soveltamalla TLS-suojausmenettelyn virtaviivaistettua johdannaista, jonka avulla ei-IP-pohjaiset IoT-solmut voidaan turvallisesti liittää IP-pohjaisiin verkkoihin. Vahva tietoturva voidaan näin kattaa koko verkkojärjestelmän päästä päähän.

Lue lisää...
 
ETN_fi Digi-Key arpoi Electronicassa Chevy Camaro V8 -avoauton. Voittajaksi valikoitui regensburgilainen opiskelija Marco.… https://t.co/3P0cNN5wfZ
ETN_fi ams:n 3D-kasvontunnistus tulossa Snapdragonille: ams and Qualcomm Technologies to focus engineering strengths on ac… https://t.co/XpYvAvGEp1
ETN_fi Disobey-hakkeritapahtuma tammikuussa neljättä kertaa Helsingissä https://t.co/pBdYFx7jUr @Disobey_fi
ETN_fi Viranomaisverkko Virveen tulee mobiililaajakaista ensi vuonna. Kumppanioperaattorikin selviää kilpailutuksessa v. 2… https://t.co/TtNorpIQy2
ETN_fi Ensimmäinen AVR-pohjainen Arduino-kortti. Lisätietoja Mouserilta. https://t.co/7yazvkOkV1
 
 

ny template