JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Yhdysvaltain armeijan tutkimuslaboratorion (ARL) tutkijat ovat löytäneet keinon hyödyntää neuromorfisia tietokonearkkitehtuureja numeeriselle teoreettiselle ongelmalle, joka tunnetaan kokonaislukujen faktorointina. Tekniikan avulla voidaan esimerkiksi käyttää RSA-salauksen purkamiseen aiempaa tehokkaammin.

Neuromorfinen laskenta tarkoittaa aivojen toimintaa jäljittelee. Nykyisin laajalti käytetyn RSA-algoritmin turvallisuus perustuu siihen, että on vaikea etsiä suuren kokonaisluvun tekijät. Tutkijat ovat nyt osoittaneet, kuinka aivojen kaltaiset tietokoneet tehostavat tällä hetkellä tunnetuimpien kokonaislukujen faktoroinnin algoritmeja.

Neuromorfiset tietokoneet toimivat hyvin erilaisilla periaatteilla kuin perinteiset tietokoneet. Niissä vältetään von Neumann -arkkitehtuurin muistin ja käsittelyn hitautta tuottava erillisyys.

Monet neuromorfiset laitteet voivat toimia perustana olevan materiaalin fysikaalisten vasteen ominaisuuksien mukaisesti, kuten grafeenilaserit tai magneettiset tunneliliitoskohdat. Täten niiden tehonkulutus on pienempää kuin von Neumannin laitteilla ja ne voivat toimia molekylaarisella aikaskaalalla.

Neuromorfiset arkkitehtuurit kasvattavat edelleen kokoa ja nopeutta eikä niitä rajoita Mooren laki, joten niiden kyky käsitellä suurempien kokonaislukujen faktorisointiongelmia kasvaa. Tutkimustyössä arvioidaan, että 1024-bittiset avaimet voisivat hajota noin vuoden kuluttua. Vertailun vuoksi nykyinen ennätys eli 232:n desimaalin luku (RSA-768) vaati noin 2000 vuotta laskennallista aikaa.

- Laitteistotasolla salatulla sanomalla on usein vanhentumisajankohta, jossa niiden sisältö muuttuu hyödyttömiksi. On erittäin kiireellistä purkaa vihollisen viestintä, varsinkin kenttätasolla, sillä ne vanhenevat nopeimmin verrattuna korkeamman tason viestintään, tutkijat toteavat.

Kenttäolosuhteissa teho ja liitettävyys ovat erittäin rajallisia. Tämä on motivoiva tekijä käyttää aivoista inspiroitua tietotekniikkaa tällaisen tehtävään, jossa tavanomaiset tietokoneet eivät ole käytännöllisiä, toteavat tutkijat työstään.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 3.4.2018

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template