JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Saksalaisen Fraunhofer-instituutin aurinkoenergian tutkimuslaitos ilmoittaa yltäneensä piipohjaisessa aurinkokennossa 33,3 prosentin hyötysuhteeseen. Rakenne on moniliitospohjainen (multi-junction) ja tutkimustyön tulokset julkaistiin Nature Energy -lehden uusimmassa numerossa. Lukema on uusi ennätys piipohjaisissa aurinkokennoissa.

Tutkijoiden mukaan kolmanneksen hyötysuhteeseen päästiin erittäin ohuella, vain 0,002 millin paksuisilla puolijohdekalvoilla, jotka bondattiin piikennon pintaan. Näkyvän valon energia vangitaan gallium-indium-fosfidikerroksella, lähellä infrapunaa oleva valo gallium-arsenidi-kalvolla ja pidemmät aallonpituudet piikalvolla.

Fraunhoferin tutkimusyksikössä Freiburgissa on ennenkin tehty ennätyksiä aurinkokennojen hyötysuhteessa. Marraskuussa 2016 siellä päästiin 30,2 prosentin tehokkuuteen ja maaliskuussa 2017 lukemaa parannettiin 31,3 prosentin tehokkuuteen.

Tutkijoiden mukaan uuden ennätyksen takana on ennen kaikkea suorana kiekkobondauksena tunnettu tekniikka, jossa III-V-ryhmien puolijohdekalvot liitetään piialustalle. Prosessissa kalvot deoksidoidaan tyhjiökammiossa ionisuihkulla ja sen jälkeen liitetään piialustalle paineen avulla. Kalvojen atomit kiinnittyvät tällöin piiatomeihin ja muodostavat yhtenäisen kennomateriaalin.

Monimutkainen rakenne ei näy ulospäin, vaan kennosta on normaalit yksinkertaiset liitäntäpinnat sekä etu- että takapinnalla. Näin se voidaan liittää normaaliin tapaan aurinkokennomoduuliin.

 

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Moniydinsuorittimet tulevat lentokoneisiin

Ilmailun turvakriittisissä ohjausjärjestelmissä on aiemmin pitäydytty perinteisiin yhden ytimen prosessoriratkaisuihin. Nyt ilmailualallakin aletaan yleistä kehitystä seuraten siirtyä moniytimisiin suoritinarkkitehtuureihin.

Lue lisää...
 
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
 
 

ny template