JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Litiumioniakkujen varauskykyä rajoittavia grafiittianodeja pyritään korvaaman litiumilla tai natriumilla. Ikävä kyllä alkalimetallit ovat hyvin reaktiivisia perinteisten akkuelektrolyyttien kanssa, mikä voi johtaa dentriittien muodostumiseen. Nyt ongelmaan on löytynyt ratkaisu.

Ryhmä insinöörejä Cornell Energy Systems Instituten johdolla ovat kehittäneet kustannustehokkaan tavan stabiloida litium- ja natriumanodeja käyttäen tinaa suojaavana rajapintana anodin ja akun elektrolyytin välillä.Kun tinaa lisätään akun karbonaattipohjaiseen elektrolyyttiin, alkalimetalliselle anodille muodostuu hetkessä keinotekoinen rajapinta, joka nanometrin paksuisensa suojaa anodia ja pitää sen sähkökemiallisesti aktiivisena.

Vakauttamisen lisäksi rajapinta lisää myös varastointikapasiteettia ja sitä on toisin kuin muita keinotekoisia rajapintamateriaaleja helpompi käyttää valmistusprosessin aikana.

Litiumanodin tinarajapinnan testaus tuotti akun elinkaareksi yli 500 tuntia kun virta-arvo on 3 milliampeeria neliösenttimetrillä. Kun testi toistettiin ilman suojarajapintaa, kesti akku vain 55 tuntia. Natriumanodilla 10 tunnin käyttöikä kasvoi tinan avulla 1700 tuntiin.

Eroon koboltista

Litiumakkuihin käytetään nykyään yli 50 prosenttia kaikesta maailmassa tuotetusta koboltista. Suurin osa siitä tuotetaan Kongossa, jossa kaivuutyöhön käytetään jopa lapsityövoimaa.

Berkeleyn yliopiston johtama tutkimusryhmä on osoittanut, miten litiumakuissa voidaan käyttää muita metalleja. Sen kehittämissä katodeissa on 50 prosenttia enemmän litiumin varastointikapasiteettia kuin perinteisillä materiaaleilla.

Litiumpohjaisissa akuissa litiumionit varastoidaan katodeihin, jotka ovat kerrostettuja rakenteita. Koboltti on tärkeä tämän kerrostetun rakenteen ylläpitämiseksi.

Vuonna 2014 tutkijat löysivät keinon, jolla katodit voivat ylläpitää suurta energiatiheyttä ilman kerroksia. Konseptia kutsutaan epäjärjestyneiksi kivisuoliksi. Uusin tutkimus osoittaa, miten mangaani voi toimia tämän konseptin sisällä, mikä on lupaava askel pois koboltista.

Löydetyt epäjärjestykselliset katodit antavat mahdollisuuden toimia paljon laajemman jaksoittaisen taulukon ainevalikoiman parissa, toteavat tutkijat. Esimerkiksi mangaani on runsaampi alkuaine kuin koboltti.

Katodin suorituskyky mitataan wattitunteina kiloa kohden. Epäjärjestykselliset mangaanikatodit lähestyivät 1000 wattituntia kilogrammaa kohden. Tyypilliset litiumionikatodit omaavat 500 - 700 wattituntia kilogrammaa kohden.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 20.4.2018

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

UPS on tärkeä osa datan tallennusta

Innovatiiviset UPS-suunnittelutekniikat tuovat sekä paremman tehokkuuden että suorituskykyä.

Lue lisää...
 
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
ETN_fi See the @MinimaProcessor presentation at ECF18: https://t.co/m1znHqgj2E
ETN_fi Cut the power in IoT processors. @MinimaProcessor at Embedded Conference Finland 2018.
ETN_fi LTE-broadcast sopii autojen V2X-yhteyksiin. https://t.co/F8IgZpVhis
 
 

ny template