JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Erillinen sormenjälkianturi katoaa älypuhelimista, mutta hitaasti. Ensimmäiset näyttölasin alle integroidut anturit ilmestyivät markkinoille vasta maaliskuussa, kun Vivo esitteli X20-mallinsa ja Huawei Mate RS -mallinsa. Ensi vuonna samanlaisia laitteita tulee markkinoille jo sata miljoonaa kappaletta.

Näin ennustaa tutkimuslaitos IHS. Näytön alle tulevista sormenjälkiantureista on puhuttu jo parin vuoden ajan, ja Applen uusimmassa iPhone X -mallissaan esittelemä Face ID -tekniikka tietenkin vauhditti keskustelua, kun Apple hävitti koko sormenjälkianturin lippulaivastaan.

Face ID -tekniikan tuominen puhelimeen on kuitenkin erittäin vaativa suunnitteluprojekti. Itsenäisen anturin korvaaminen koko kosketusnäytön kokoisella anturialueella on nähty yhtä hyväksi biometriseksi tunnistautumisen tekniikaksi. Siltä edellytetään oikeastaan kahta asiaa: varmuutta ja nopeutta.

Kun anturi viedään näytön alle, voidaan koko etuala valjastaa näytöksi. Näin älypuhelimen ruutu pääsee eroon myös Applen iPhone X:een tuodusta ”lovesta”, joka on saanut nopeasti useamman kopion. Myöhemmin tänä vuonna tarjolle onkin tulossa uusia malleja, joissa näyttö kattaa oikeasti koko etupinnan.

Sormenjälkitunnistus tuli ensimmäisenä iPhoneen vuonna 2013, kun Apple esitteli Touch ID -tekniikkansa. Androidiin tunnistuksen natiivi tuki tuli vuonna 2015. Viime vuonna jo yli 60 prosentissa kaikista älypuhelimista oli sormenjäljen tunnistus.

Tänä vuonna näytön alle integroituja sormenjälkiantureita tulee markkinoille 9 miljoonaa. Tai selvästi enemmän, mikäli Samsung tuo ratkaisun Note 9 -malliinsa, kuten on huhuttu. Ensi vuonna antureita myydään jo sata miljoonaa.

Anturivalmistajien kärkipäässä ovat Synaptics, Goodix, Qualcomm ja Egis, joista Synaptics lienee pisimmällä. Vivon tuleva malli perustuu Synapticsin FS9500-anturiin, joka asennetaan näytön lasin ja alla olevan OLED-paneelin väliin. Tällä hetkellä anturilta vie 0,7 sekuntia aikaa tunnistaa sormenjälki, mikä on selvästi nykyantureita pidemmän aikaa. Tämän ”hitausongelman” uskotaan kuitenkin helpottavan anturin kehittyessä. Tekniikan edut ovat IHS:n mukaan niin selvät, että sen uskotaan yleistyvän alkukankeudesta huolimatta.

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Koko järjestelmää voidaan simuloida kerralla

Simulointi on perusedellytys monimutkaisen järjestelmän onnistuneelle suunnittelulle, kehittämiselle ja testaamiselle. Yhdistämällä Wind Riverin Simicsin kaltainen tietokoneen simulointiohjelmisto fyysisen järjestelmän ja ympäristön simulaatioon voidaan koko järjestelmän kattavia testejä ajaa täysin automaattisesti niin usein kuin halutaan.

Lue lisää...
 
ETN_fi Thaimaan luolapelastusoperaatiossa käytettiin MaxMesh-verkkotekniikkaa, joka perustui Analog Devicesin AD9364-piire… https://t.co/eVFbYcblRg
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
 
 

ny template