JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Georgian yliopiston tutkijat ovat kehittäneet laitteen, joka jäljittelee luonnosta löytynyttä uskomatonta signaalisiirron häirinnän välttävää vastetta. Tällainen JAR-järjestelmä (jamming avoidance response) löytyy täydellisessä pimeydessä elävistä luolakaloista. Uusi järjestelmä voisi lopulta auttaa ratkaisemaan yhä kasvavista langattomien laitteiden määrästä johtuvaa spektrisen kaistanleveyden kriisiä.

Täydellisessä pimeydessä elävät luolakalat (Eigenmannia) kommunikoivat ja tunnistavat ympäristöään sähkökenttien avulla. Ainutlaatuisen neuraalisen algoritminsa ansiosta nämä kalat voivat säätää sähköisiä viestintäsignaalejaan niin, että ne eivät häiriinny lähikaloista tulevista signaaleista.

- Uskomme, että ihmiset voisivat käyttää samaa häiriintymisen estävää (JAS) neuraalista algoritmia kuten luolakalat, mutta paljon nopeammin, totea tutkimusryhmän johtaja Mable P. Fok Georgian yliopistosta. - Tämä voisi mahdollistaa älykkäämmän ja dynaamisemman tavan käyttää langattomia viestintäjärjestelmiämme tarvitsematta koordinointimenetelmiä, joilla tällä hetkellä estetään häiriintymistä varaamalla osia kaistanleveydestä tietyille käyttäjäryhmille.

Tutkijat demonstroivat ajatustaan fotonisella JAR-systeemillä. Se perustui puolijohdevahvistimeen (SOA), joka jäljittelee luolakalan JAR:ia. SOA tunnistaa lähettämänsä signaalin ominaisuudet ja käyttää sitä referenssinä potentiaalisen häiriön havaitsemiseen ja sen määrittämiseen, onko tämä signaali korkeammalla vai alemmalla taajuudella. Sitten se siirtää lähetyssignaalia poispäin mahdollisesta häiriösignaalista.

Tutkijoiden mukaan heidän SOA-laitteisto todella toimii samoin kuin neuroni ja sitä voidaan käyttää tekemään kaikki tarvittavat tehtävät. - Fotoninen JAR-järjestelmä siirtää signaalitaajuutta, kun häiriösignaali lähestyi ja lopettaa liikkumisen, jos tukkiva taajuus liikkuu poispäin. Se tapahtui automaattisesti, Fok kertoi.

Tekniikka voisi auttaa signaaliselkeyttä useilla alueilla. Esimerkiksi sitä voitaisiin käyttää tahattoman häirinnän välttämiseksi sairaaloissa, joissa langattomat laitteet voivat häiritä lääketieteellisistä välineiden langattomia lähetteitä.

Tutkijat pyrkivät parantamaan järjestelmää niin, että se voi vastata useampaan kuin yhteen häiriösignaaliin lähistöllä. He haluavat myös tehdä järjestelmästä kannettaviin sopivan ja käyttäjäystävällisemman ei-teknisille käyttäjille.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 14.5.2018

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

IoT-suunnittelusta demokraattisempaa – avoimen koodin korteilla ja yhteisöjen tuella

Avoimen koodin ohjelmistojen rinnalle ovat tulossa avoimen koodin laitteistot ja kortit. Niiden ja suunnittelijayhteisöjen avulla yhä useampi rakentelija voi saada IoT-suunnittelunsa valmiiksi tuotteeksi asti.

Lue lisää...
 
ETN_fi Langaton anturi kertoo betonin kosteuden https://t.co/QF085IazLJ @MatoEngineering @japikas @FinnBuild
ETN_fi Phoenix Contact ostaa kaksi saksalaista yritystä: SKS Kontakttechnik keskittyy sähkömekaniikkaan, Pulsotronic GmbH… https://t.co/AfQDWxGQ6x
ETN_fi First truly black solar modules roll off industrial production line @AaltoUniversity https://t.co/ym11lOA2lL
ETN_fi Telian toimitusjohtaja: 5G-datassa kokeillaan uusia hintamalleja https://t.co/we8ryxGl4D @teliafinland
 
 

ny template